”Olen 53 -vuotias nainen ja onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin”
”Olen 53 -vuotias nainen ja muiden kirjoittajien esimerkin innoittamana kirjoitan oman tarinani.
Olen onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Kolmekymmentä vuotta (!) kestänyt tapa-avioliittoni on kuopattu puolitoista vuotta sitten. Minä kuulun niihin onnettomiin jonka silmät aukesivat vasta lasteni muutettua omilleen. Aikuisten välistä rakkautta kodissamme ei ollut kahteen vuosikymmeneen. Toinen lapsistani sanoikin minulle ilmoitettua erostani, että ”et sitten yhtään aiemmin viitsinyt”.
En vissiin viitsinyt, mutta olen sen antanut itselleni anteeksi. Ennen kuin lähden kertomaan siitä kuinka ihanaa elämäni on tällä hetkellä, haluan tähän väliin kertoa, että ymmärrän niitä ikäisiäni naisia, jotka tässäkin blogissani huutavat katkeruuksissaan. Heitä on ystäväpiirissäni. Tosin eroni jälkeen he hylkäsivät minut, koska muutuin heidän silmissään ”kummalliseksi”. Yksi entisistä ystävistäni on kirjoittanut tälle palstalle todella pahasti ja saatuaan häädön jatkoi toisessa palstalla bloggarin panettelua näkemättä mitään ongelmaa omassa käytöksessään.
Ymmärrän heitä, koska minusta itsestäni oli tulossa samanlainen. Elämäänsä tyytymätön katkera marttyyri, joka ei näe vikaa koskaan itsessään, vaan koko maailma on vastaan. Jumalalle kiitos, pääsin tuosta pyörästä ulos ja nyt voin häpeämättä sanoa, että kunnon panoa entiset ystäväni tarvitsisivat, mutta eivät he saa, koska heidän miehensä toteuttaa omat seksuaaliset tarpeensa muualla, mutta sekään ei kannusta heitä lähtemään liitosta.
Nyt minuun. Kaksi vuotta sitten olin seksuaalisesti täysin kuollut nainen. Kukaan ei ollut koskenut minuun vuosikausiin. Paitsi mieheni yhden kerran avokämmenellään lyöden. Täysin puun takaa elämääni astui minua kymmenen vuotta nuorempi mies, jonka kanssa ensin viestiteltyäni antauduin. Voi hyvä luoja mitä seksiä meillä oli. Hän huomio minut naisena ja tyydytti sormin, huulin ja miten ikinä. Seksi minussa heräsi. Minussa heräsi nainen. Kauan piilossa ollut seksuaalinen nainen ja ei ole edes liioittelua sanoa, että tuo yksi seksikerta riuhtaisi minut vanhasta maailmasta.
Sinä vanhassa maailmassa minä olin pelkkä rooli. Vaimo, äiti, työntekijä, tytär, mutta en koskaan itsellinen nainen. En minä siitä voi syyttää muita kuin itseäni. Oli minut kasvatettu olemaan rooli ja unohtamaan itseni, mutta niin on moni muukin, mutta he ovat uskaltaneet riuhtaista itsensä ulos roolista jo aiemmin. Onneksi minäkin edes nyt.
Suuntaan nämä seuraavat sanani kaikille kaltaisilleni naisille. Riuhtaiskaa itsenne irti. Elämäni on nyt parempaa kuin koskaan. Älkää tyytykö, maatuko ja katkeroituko. Eläkää, rakastakaa ja pankaa kaikkea mikä liikkuu. Kyllä sitä voi tehdä vielä tässäkin iässä. Älkää ottako kirjaimellisesti vaan vartauskuvamaisesti. Minulla on tällä hetkellä vapaus, oma koti ja kolme rakastajaa. Olen jo yli viidenkymmenen, mutta selvästi alle kuudenkymmenen. Minulla ei ole tarvetta mennä huutamaan keskustelupalstoille. Minä olen nainen ja minä rakastan elämää.
Te ette voita mitään sillä, että uhrauduttu jonkun isomman edessä. Tämä elämä on se iso. Kenelle sinä tätä elämää elät? Kysy se kysymys aamuisin itseltäsi. Teetkö sitä, mitä haluat tehdä? Miksi et tee? Mitä odotat? Jos sinun muka on pakko olla siinä toimimattomassa liitossasi niin ota edes rakastaja, sillä hyvin todennäköisesti puolisollasi on jo sellainen.
Tässä kulttuurissa ei kai saisi sanoa olevansa onnellinen, mutta minä olen. Heittäkää kiviä päälle, minua se ei haittaa, mutta omat kätenne siinä väsyvät.
Kiitos että annat alustan tällaiselle. Minä olen sinun kanssasi ottamassa kiviä kiinni.
Naiset, eläkää!
Kommentit
Minä lähdin kuusi vuotta sitten alkoholisoituneen miehen luota. Olisi pitänyt lähteä jo vuosia aiemmin, mutta ei ole helppoa lähteä kun yhteisiä vuosia on takana yli kaksikymmentä ja alkutaival sentään oli onnellinen. (Olen nyt 56-vuotias). Sitä toivoo viimeiseen asti että tilanne paranee. No ei parantunut vaan paheni. Lapsia meillä ei ollut, olisin varmaan silloin lähtenyt aiemmin heitä suojellakseni. Jostain syystä ei tehnyt mieli ruveta irtosuhteisiin, vietin vuoden yksin eron jälkeen. Nyt on yli kolme vuotta ollut ihana, yli kymmenen vuotta nuorempi avomies. Puhuu, pussaa ja arvostaa minua. Seksiä saa aina kun haluttaa, molemminpuolisesti. Olen tosi onnellinen että uskalsin irtautua epäterveestä suhteesta.
Kommentit
Hei!
Hyvä, kun uskallat elää! Niin elän minäkin nyt. Monta vuotta meni hukkaan liitossa ilman läheisyyttä ja ilman mitään yhteistä. Vanhemman pojan yo-juhlien jälkeen lähdin ja eron laitoin vireille syksyllä. Se kesä meni vielä kärvistellessä, mutta sitten aloin elää! Monen vuoden puute tuli korvattua huolella ja huomasin olevani edelleen nainen, joka tarvitsee kosketusta elääkseen. Ja seksiä! Lähteminen huonosta liitosta ei ole helppoa, mutta kyllä kannatti.
Vau kuinka hienoa, että täällä kuulee näitäkin tarinoita, jotka ovat näin positiivisia ja joihin voin samanikäisenä samaistua. Tarina on melkein kuin omani, mutta erosin vähän yli nelikymppisenä ja nyt yli 10v jo nauttinut elämästä täysillä. Ja nuoria rakastajia on riittänyt ja riittää edelleen. Aikuisena naisena on mahtavaa elää itsenäistä elämää!
Voi Sami kuinka läpinäkyvä trollaus. 🙂 Syliä taidat olla vailla 😉
Peili ja omien valintojen arviointi rehellisesti on aina hyvä asia.
Kaikkea hyvää sinulle kristillisessä ja oikeudenmukaisessa sekä humaanissa ja erityisesti läheiset ihmiset aina ja joka hetki huomioonottavassa hengessä.
Arvoisa puuntakaa aamuyöllä huutava. Älä ole huolissasi sylin tarpeestani. Minulla on kyllä sylejä. Jumalan syli ei ole yksi niistä. Tänäänkin olen hetki aamussa sylikkäin lapseni kanssa. Toivottavasti sinun lapsesi soittavat sinulle tänään. Kristillisesti en halua elää, sillä pelkään joutuvani taivaaseen kaltaistesi rumasieluisten ihmisten kanssa. Pitäkää te se paikka. Toivottavasti sieltä ei ole sähköpostiyhteyttä meidän syntisten puolelle. Pahoin pelkään että se olet sinä joka syliä kaipaat, sillä syliä saavat eivät kirjoita halveksimansa blogin kommenttipalstalle kello 4.34 yöllä saadakseen huomiota. He saavat sitä sylistä. Kannustan sinuakin kokeilemaan lukemasi tarinan kaltaista elämää. Vielä ei ole liian myöhäistä, vaikka oletkin häntä iäkkäämpi. Jos tämä olisikin ollut trollaus, niin sinuun se tuntui kommentin verran osuvan. Hienoa sillä havahtumisesta alkaa muutos. Terkkuja mammapalstalle <3
Kiitos, että jaoit tarinasi. Se antoi voimaa!
Olen itse samanlaisessa tilanteessa, kun olit ennen. Nukumme eri puolilla taloa eikä seksiä ei ole ollenkaan. Ilmapiiri on kylmän asiallinen, jännitän, etten mokaa. Haaveilen omasta uudesta elämästä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kerron siitä.
Ennen ajattelin, että naiseus ja äitiys on sama asia eikä vanhemmuutta tai parisuhdetta voi erottaa.
Ehkä minäkin huomenna…
Minä lähdin kuusi vuotta sitten alkoholisoituneen miehen luota. Olisi pitänyt lähteä jo vuosia aiemmin, mutta ei ole helppoa lähteä kun yhteisiä vuosia on takana yli kaksikymmentä ja alkutaival sentään oli onnellinen. (Olen nyt 56-vuotias). Sitä toivoo viimeiseen asti että tilanne paranee. No ei parantunut vaan paheni. Lapsia meillä ei ollut, olisin varmaan silloin lähtenyt aiemmin heitä suojellakseni. Jostain syystä ei tehnyt mieli ruveta irtosuhteisiin, vietin vuoden yksin eron jälkeen. Nyt on yli kolme vuotta ollut ihana, yli kymmenen vuotta nuorempi avomies. Puhuu, pussaa ja arvostaa minua. Seksiä saa aina kun haluttaa, molemminpuolisesti. Olen tosi onnellinen että uskalsin irtautua epäterveestä suhteesta.