Havaintoja parisuhteesta

”Olen hyvin surullisen näköinen pieni tyttö”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Tarina 1.

”Pakko kertoa omakin tarina.
Olin 13 tai 14, äitini uusi mies kouri rintojani monta kertaa. Kutsui seksikkäimmäksi ”naiseksi” jonka tietää. Ilmapiiri oli ahdistava ja tiesin, että jos äiti menee nukkumaan aiemmin, käpälöinti alkaa. Aloin mennä nukkumaan paljon ennen iltaunista äitiäni, vaikken ollut väsynyt. Kroonisia vatsakipuja tutkittiin samaan aikaan yliopistollisessa sairaalassa. Keho reagoi.

Muutin kotoa, kasvoin aikuiseksi. Sain 2 tytärtä. En käynyt yökylässä äidilläni juurikaan. Äitini syytellessä minua, kuinka vien hänen lapsenlapsensa, murruin ja kerroin mitä hänen miehensä teki minulle. En kertonut sitä aiemmin, koska aina pelkäsin että se murtaa äitini ja hän eroaa jne. No, äitini valitsi miehensä puolen. Olin ”saatanan valehtelija” ”paskanpuhuja”, emmekä nähneet kahteen vuoteen.

Hänen välinsä lapsenlapsiin ovat hiljalleen hieman lähentyneet, itse olen ehkä loppuelämäni hämmentyneen järkyttynyt ja surullinen. Tyttärieni kanssa en voisi koskaan toimia näin.”

Tarina 2.

”Minun tarina ei ehkä ole raiskaus, tai en tiedä, kun en muista, enkä tiedä, mikä tänä päivänä on raiskauksien määritelmä. En muista mitä kaikkea minulle on tehty. Enkä sitä kuinka kauan se kesti vuosissa. Joskus mietin että se mitä en muista, ehkä pitää jäädäkin piiloon. Tosin se vaivaa minua. Filmi katkeaa muistoissani tiettyyn kohtaan.

Ehkä ennemminkin pedofiliaa oli minun kokemus.
Alussa olin tuolloin 3-5 vuotias ja kun pääsin pois tilanteesta, muutin ja menin kouluun eli 7 vuotiaana. Tekijä oli n.50v uskonnollinen mies.
Minulla on valokuva tuolta ajalta, ja olen hyvin surullisen näköinen pieni tyttö. Olin myös hyvin hiljainen ja yksin viihtyvä.

En muista kauanko se jatkui koska muisti on armollinen, muistan vain yhden selkeän kerran joka ei tuntunut hyvältä ja tunsin suurta häpeää. Olin silloin noin 5 vuotias. Olin usein hoidossa heillä, kun olivat naapureita.
Sen muistan että samat leikit ja lelut odottivat kun naapuriin menin.

Aikuisempana sain huomiota vanhemmilta miehiltä ja he viehättivätkin minua jollain lailla. Olen nyt yli 50 ja käyn terapiassa. Nuo tapahtumat ovat vaikuttaneet minuun ja elämääni hyvinkin paljon. Häpeä on yksi isoin asia liittyen juurikin seksuaalisuuteen.

Häpeän tunne ja samalla kiihdyttävä sillä luulen että pieni lapsen kehoni jo tuolloin reagoi myös mielihyvällä.
Niiden ristiriitaisuus päässäni tekee seksistä likaisen ja siihen ei liity oma nautinto.

En ole koskaan oikein osannut nauttia seksistä ja olen mieluummin antava kuin saaja puoli. Koen että minulla on joku tehtävä ja sitten olen hyvä.

Näiden asioiden käsittely on ollut vaikeaa enkä usko, että tunnetasolla sisääni jääneet tunteet ikinä poistuvat. Kaikesta en ole kyennyt puhumaan edes terapiassa.

Uskon, että häpeä väärästä vääristää myös muita elämän osa-alueita, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Olen kuitenkin selviytyjä, ja vaikkei mitään voikaan enää muuttaa, koitan työstää elämäni muita alueita paremmaksi.

Menneisyyden ei saa antaa määrittää tulevaa, vaikka sillä onkin kauaskantoiset seuraukset. Kun on heikko, siitä syntyy vahvuus.

Ja minä olen vahva.”

X