Havaintoja parisuhteesta

”Olen kokenut itseni monesti erilaiseksi naiseksi, sillä olen aina rakastanut seksiä”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Luin kirjoituksesi siitä, kuinka annamme stereotypioiden tulla nautintomme tielle; että nainen tarvitsee aina pitkiä esileikkejä ja mies vain suoraa toimintaa. Kuinka surullista onkaan, jos emme pysty tutkailemaan omaa seksuaalisuuttamme ja yhteistä tapaa toimia suhteessa, muiden kuin stereotypioiden ja oletusten kautta. Aivan liian paljon jää tällöin sanomatta; aivan liian paljon kokematta, onnea saavuttamatta.

Olen kokenut itseni monesti erilaiseksi naiseksi, sillä olen aina rakastanut seksiä. Puhunut siitä avoimesti, harrastanut sitä paljon ja röyhkeästi, vain nautintoa janoten. Rakastan pitkiä sessioita, joissa ajantaju katoaa eikä ole mitään muuta kuin himo. Mutta yhtä lailla pikaista panoa arkiaskareiden lomassa, sillä miksei. Koen olevani poikkeava, sillä en saa vastakaikua naispuoleisilta (harvoin myöskään miespuoleisilta) ystäviltäni. He eivät tunnu ymmärtävän miksi seksi on niin tärkeää tai miten sitä voi harrastaa puolituntemattomankin kanssa.

Tiedän kuitenkin, etten varmasti ole yksin. Ja siitä olen varma. Tiedän, että monet janoavat jotain aivan muuta kuin mitä ääneen sanovat. Sen näkee heidän katseistaan, sanomattomista sanoistaan. Seksistä ei uskalleta puhua edes ystävien kesken, ettei vain leimaantuisi oudoksi, erilaiseksi tai koska pelkää, että tuo toinen katsoisi sinua eri tavalla keskustelun jälkeen.

Ja yhtä harvoin näistä asioista puhutaan suhteen sisälläkään. Ujostellaan omia haluja, hävetään niitä. ”Mitähän se minusta ajattelisi, jos tietäisi, että haluan…..” Kuinka surulliseksi se minut tekeekään ajatella, kuinka paljon mahdollisesti hyvää seksiä, yhteyttä, rakkautta, me jätämme väliin vain koska häpeämme, pelkäämme ja piilottelemme; emme niinkään toista vaan eniten omia toiveitamme ja halujamme. Tai ehkä jopa kehojamme.

Kuinka kaunis onkaan ihminen, joka on täysin sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Joka tietää, että omat halut ovat toteuttamista varten ja haluaa tutustua kumppaninsa kaikkiin puoliin; avoimesti ja tuomitsematta. Kuuntelee ja tukee siinä mikä toiselle on tärkeää ja kertoo itsekin, mitä oikeasti haluaa. Ja uskaltaa…. uskaltaa olla narttu, lortto, kiimainen, likainen… edes sen hetken. Uskaltaa olla herkkä, haavoittuva, romanttinen, hellivä…. edes sen hetken.

Kun on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa, ei ole esileikkejä, vaan seksuaalisuus on läsnä itsessä koko ajan. Sen näkee toisessa; hänen liikkeissään, tavassaan puhua. Se on yhteistä kemiaa, jolloin tietää milloin on ok ryhtyä heti leikkiin ja milloin lähestyä toista hitaammin, kiusoitellen. Ja miten ihanaa olisikaan, jos tuo avoimuus ja sallivuus näkyisi muussakin kuin seksissä. Millainen suhde siitä syntyisikään.

Kunpa kaikki näkisivät peilistä sen mitä minä heissä näen. Kauniin ihmisen, jonka keho on hänen temppelinsä, on se millainen vaan. Vartalon täynnä halua ja kosketuksen kaipuuta.

Kunpa jokainen meistä pystyisi katsomaan peiliinsä ja näkemään siellä kaikki puolet itsestään, ilman syytöksiä tai kritisointia… Ja kunpa meistä jokainen voisi katsoa puolisoaan hyväksyvin silmin ja kysyä ”Kulta, mitä Sinä OIKEASTI haluaisit?” Ja sitten vain nauttia yhdessä.”

X