Havaintoja parisuhteesta

”Olen oppinut, että jos kieltäydyn seksistä olen h*ora ja pettäjä, jota voi siinä tilanteessa uhkailla väkivallalla

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Löysin vanhan tekstini Narsistien tuki-sivustolta. Teksti on kirjoitettu noin 3v sitten, ja nyttemmin olen onneksi päässyt eroon tekstissä esiintyvästä ex-kumppanistani. Tästä kuitenkin voinee saada jotain materiaalia ja vertaistukea niille, jotka ovat kokeneet saman tai yhä elävät vastaavanlaisessa haastavassa suhteessa.

*******

Pian tulee 8v siitä, kun tapasin mieheni ja muutimme nopsaa yhteen. Vajaa 7v sitten varasin itselle kämpän ajatuksena paeta suhteesta, kun jo silloin suhde alkoi ahdistaa. Kun aikeeni selvisi miehelleni, hän käänsi asian niin, että hän aikoikin jättää minut. Lopulta jäin suhteeseen ja sitä on kestänyt tähän päivään saakka.. Näiden helvetillisten vuosien aikana olen mm. oppinut, kuinka autokatoksen romahtaminen lumen painosta olikin yllättäen minun syyni. Kuinka kadonnut kahvikuppi oli minun syy. Kuinka kaikki ongelmat ovat olleet minun syytäni. Olen oppinut, että miehen niskalenkkiote, nyrkki poskipäätä vasten ja uhkaus hakata oli sekin minun syyni. Olen oppinut, että minun pitäisi olla hiljaa ja tehdä kuten hän sanoo. Olen oppinut, että minulla ei saa olla mielipiteitä, eikä varsinkaan oikeutta sanoa niitä ääneen. Olen oppinut, että eilen luvattu asia ei enää seuraavana päivänä pidäkään paikkansa. Olen oppinut, että en saa itkeä, sillä se aiheuttaa silmittömän raivon miehessä: ”Kuinka kehtaat märistä – Minunhan tässä pitäisi märistä, koska olen sinunlaisesi hullun sekopään kanssa!”

Olen oppinut, ettei miehen pojan kanssa voi olla normaalisti pelkäämättä miehen reaktioita, sillä olenhan pilannut hänen poikansa lapsuuden, koska olen natsi akka, jos pyysin poikaa mm. siistimään huoneensa tai laittamaan tiskit. Olen oppinut, että olen vain väline seksuaaliseen tyydyttämiseen, ja en saa sanoa ei. Olen oppinut, että jos kieltäydyn seksistä olen huora ja pettäjä, jota voi siinä tilanteessa uhkailla väkivallalla, jolta voi repiä peitot päältä ja pitää väkisin hereillä raivoamalla ja hakkaamalla seiniä ja ovia pitkälle yöhön. Olen oppinut, että myös koiriani pystyy riitatilanteissa käyttää aseena minua vastaan tuuppimalla niitä tai kolauttamalla vaikka juomapullolla koiraa päähän, jos se on juuri sillä hetkellä miehen kulkureitillä.

Olen oppinut, etten saa nauraa ääneen – se saa aikaan joko halveksunnan tai oksettavan kiillon miehen silmissä ja kysymyksen: mennäänkö panemaan. Olen oppinut, etten saa harrastaa mitään, koska silloin olen itsekäs, käyn pettämässä tai keskityn vain omiin vitun piiperryshommiin, joilla ei ole mitään merkitystä. Olen oppinut, että mies vihaa minulle rakkaimpia ihmisiä. Olen oppinut, että olen lahoaivo, sekopää, skitso, mielenvikainen, nysvä, lehmä, ÄO-nolla, rupiaivo, ääliö, vammainen, kuplassa elävä idiootti, laiska, hyväksikäyttäjä, natsi, huora, kyrpänaama, jne. Vuosien varrella olen oppinut, etten ole mitään…

Olen myös oppinut, että nyt riittää.

Varasin itselle asunnon. Lähden jossain vaiheessa, kun hetki on oikea…. Vaikka taloamme ei olisi saatu myytyä… Tuntematon tulevaisuus pelottaa ja ahdistaa, mutta onneksi älykkyysosamääräni taitaa olla niin pieni, etten taida tajuta moisista asioista mitään!

********

Tuollaisen tekstin siis kirjoitin n. 3v sitten. Melko kylmäävää lukea ja muistella nuita aikoja, mutta toisaalta myös nuo ajat ovat muokanneet minua ja ajatuksiani parisuhteesta. Enää en sietäisi tuollaista kohtelua laisinkaan, ja toisaalta arvostan ihan vain tavallista ja tasaista elämää/arkea.

Hyvä, kun nostat blogissasi esiin parisuhteiden piilotettuja puolia.”

X