Havaintoja parisuhteesta

Oletko sinä suhteessasi rooli vai rakastettu?

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Mikä on sinun roolisi parisuhteessasi? Oletko ensisijaisesti rakastaja? Tarkoitan sanalla rakastaja sitä, että sinä olet sinun puolisosi silmissä rakastettu, haluttu, arvostettu naisena, miehenä, puolisona, aikuisena, ihmisenä? Vai oletko sinä puolisosi silmissä ensisijaisesti arkenne mahdollistaja, isä, äiti, vanhempi, kodinhengetär, elättäjä? Oletko miettinyt asiaa edes koskaan ja onko roolisi sinulle edes asia, josta kannattaa päätään vaivata?

Minä olen parisuhderomantikko. Haluan kertoa, että mitä sana minulle merkitsee. Haluan, että ihminen, jonka kanssa muodostaa parisuhteen, on ensisijaisesti toiselle ihmiselle rakastaja. Aikuinen ihminen toiselle aikuiselle ihmiselle, jonka kanssa pitää hauskaa, muodostaa oma pieni maailmansa ja rakastaa. Tämä kaikki irrallaan kaikista muista rooleista.

Minä voin arvostaa puolisoa siitä, että hän on hellä ja huolehtiva vanhempi. Minä voin arvostaa häntä siitä, että hän haluaa osallistua puoliin kodin askareista. Minä voi arvostaa häntä siitä, että mitä hän tekee ammatikseen ja kuinka hyvä hän on siinä. Silti kaikkein eniten minulle merkitsee se, että minkälainen hän on minulle ja mitä minä olen hänelle. Kaksi toisiinsa rakastunutta rakastajaa.

Toisinaan sitä tulee ihmisten lähettämistä tarinoista surulliseksi. Tarinoissa, joissa ihminen kertoo jääneensä roolinsa vangiksi. Ihminen tulee puolisonsa silmissäkin nähtynä ensisijaisesti vanhemman roolissa. Niin kuin eräs nainen sen minulle kirjoitti. Hän ei ole enää puolisonsa silmissä nainen. Hän on äiti ja äitinä puoliso häntä myös kohtelee. Pienen lapsen äidin kanssa ei voi enää harrastaa estotonta seksiä, koska se ei ole enää soveliasta. Nainen on muuttunut puolison silmissä äitihahmoksi, emoksi, joka kantaa ja suojelee pienokaisiaan ja samaan aikaan häntä ei voi nähdä naisena, jolla on naisen tarpeet ja halu tulla nähdyksi vain ja ainoastaan naisena, ilman äitiyden viittaa. Parisuhde on muuttunut vanhemmuussuhteeksi.

Mitä tämä tarkoittaa ja mihin se voi kroonistuessaan johtaa? Ehkä tuleekin hetki tai tilanne, jossa vuosia vain äidin hahmossa kulkenut nainen tuleekin jossain toisaalla nähdyksi naisena. Nainen onkin pukenut päällensä vaatteet, jossa nainen tulee esille niin kuin nainen itse haluaa sen näkyväksi tulla. Naiseen tarttuu tuntemattoman ihmisen katse. Ihmisen, joka ei näe naista yhteisen lapsen äitinä, vaan naisena, jolla on naisen tarpeet. Naisesta tuntuu hyvältä saada katse. Tuntea olevansa ihailevan katseen kohteena. Tuntea olevansa pitkästä aikaa nainen, eikä mikään muu rooli.

Tällaisena hetkenä ja tämän tunteen vallassa huomasin suutelevani työmatkalla toista ihmistä. Minä en ollut äiti. Minä en ollut rooli. Siinä hetkessä minä otin vastaan suudelman haluttuna naisena. Tunsin samaan aikaan mitä suurinta onnellisuutta ja nautintoa ja mitä kammottavinta syyllisyyttä ja häpeää. Olisin halunnut, että minua suuteleva ihminen on minun puolisoni, mutta hän ei ollut, ei siinä hetkessä, eikä liian monessa hetkessä ennen tuotakaan hetkeä”

Ote naisen kirjoittamasta tarinasta. Tarinasta, joka päätyy hotellihuoneessa tapahtuvaan riettaaseen seksiin. Pettämiseksi kai tuollaista on tapana kutsua. Minulla ei ole tarve kutsua tässä tilanteessa tapausta millään termillä. Ei ole minun asiani arvoladata tapahtumaa määritelmilläni.

Voimme me huijata itseämme. Voimme piilottaa naisen tai miehen itsestämme ja olla jokin perheeseen sopiva rooli. Voimme sanoa, että näin tämän pitää mennäkin. Huomaamme toisemme vain toisena vanhempana tai arjen jakajana ja unohtaa, että parisuhde on aloitettu rakkaudesta ja halusta toiseen ihmiseen ja toisen ihmisen kosketukseen. Voimme hukuttautua rooliemme alle. Paitsi että emme me koskaan täysin sinne huku. Välillä tulemme pinnalle ja huomaamme kaipaavamme tunnetta, jossa olemme toiselle vain alkukantainen halu. Katseen, kosketuksen ja intohimon kohde. Tunne siitä, että tässä minä olen ihmisen edessä, joka haluaa minua, joka näkee minut rakastajanaan.

Eikö se olisi suotavinta, että tunne tulisi oman puolison edessä. Hänen, jonka kanssa siirtyä sängylle tai keittiön pöydälle näyttämään halunsa taso, puhtaana kaikesta rooliolettamasta tai muusta turhasta. Olisi vain kaksi toisensa näkevää ja toistansa rakastavaa rakastajaa. Eikä lopun raukeus vaihtuisi syyllisyyteen  tai häpeään, vaan vielä pidemmäksi yhteiseksi parisuhteeksi ja arjeksi.

Sitä me haluamme, vaikka muuta yritämme uskotella. Katso puolisoasi ja huomaa, että minkälainen ihminen sitä onkaan tullut napattua. Älä helvetti sentään menetä häntä saamattomuuteesi. Rakasta tänään niin riettaasti ja suuresti kuin osaat ja uskallat.

Rakasta, äläkä vain sano rakastavasi.

X