Havaintoja parisuhteesta

”Olin neljäkymmentä vuotta elänyt ilman tunnetta, että mies todella haluaa minua”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Muutamia vuosia sitten olin yli kymmenen vuotta avioliitossa ollut nelikymppinen nainen ja ajattelin olevani tyytyväinen parisuhteessani. Olin mennyt naimisiin miehen kanssa, joka oli ensirakkauteni. Tosin limme olleet välillä erossa, mutta yhteen palatessa tuntui kuin kaikki palaset olisivat loksahtaneet kohdalleen.

Saimme toivotun lapsen muutaman avioliittovuoden jälkeen ja elämä jatkui kolmen hengen perheenä. Lapsella todettiin alle 2 vuotiaana pitkäaikaissairaus, joka löi oman leimansa elämäämme sekä parisuhteeseemme. Meillä oli aivan erilaiset tavat käsitellä surua ja asioita, joita lapsen sairaus aiheutti. Se olisi voinut olla vahvuus, mutta meillä se löi kiilaa väliimme. Minä olin aktiivisempi osapuoli monessa asiassa ja kahdenkeskisen ajan järjestäminen oli minun harteillani, kuten myös aloitteet seksiin. Mies kyllä lähti mukaan ehdotuksiini, mutten oikein koskaan saanut osakseni pyytämättä huomioita naisena tai en saanut olla huomionosoituksen kohteena.

En ajatellut kuitenkaan, että parisuhteeni ei olisi tyydyttävä, vaikka sitä huomiota kaipasinkin. Erään naisten illan päätteeksi päädyin ystävieni kanssa ravintolaan melkoisessa humalassa. Komea mies tuli juttelemaan kanssani ja kävi ilmi, että asumme samalla suunnalla. Olin imarreltu huomiosta, mutta en ajatellut asian etenevän sen kummemmin mihinkään…vaikka mies tuoksuikin taivaalliselta.

Kun poistuin ravintolasta, huomasin miehen kävelevän edelläni. Hetken kuluttua hän pysähtyi, otti minua kädestä kiinni ja veti sivuun. Hän tuli lähelleni, laski kätensä takapuolelleni ja kuiskasi, ”mun oli pakko saada koskea sua”. Sillä hetkellä ymmärsin, etten ole koskaan kuullut samanlaista kiihkoa ja halua mieheni äänessä, eleissä tai kosketuksessa. Tuo oli seksikkäintä, jota minulle oli siihen mennessä koskaan sanottu.

Sinä iltana ei tapahtunut mitään, emme edes suudelleet. Mutta nuo sanat muuttivat elämäni. En saanut sitä tunnetta pois mielestäni, jonka sanat ja kosketus aiheuttivat minussa. Heräsin kuin unesta. Olin neljäkymmentä vuotta elänyt ilman tunnetta, että mies todella haluaa minua. En ollut saanut aistia sitä kosketuksesta, sanoista, äänestä, eleistä.

Tuon illan jälkeen jäin pakonomaisesti kaipaamaan jotakin, jota kotona ei ollut saatavilla. Meni monta vuotta ja muutuin aina vain tyytymättömämmäksi. Syynä ei ollut vain epätyydyttävä avioliitto, olin aivan solmussa itseni kanssa. Lapsi sai lisäksi toisen pitkäaikaissairauden diagnoosin ja tuntui, että maailmani romahti.

Tuosta alkoi matka itseeni ja siihen mitä elämältä haluan ja miten elämääni haluan elää. Olin aivan valtavan ahdistunut ja olin jo pitkään halunnut lomalle omasta elämästäni. En pystynyt tekemään oikein mitään päätöstä, miten tuosta tilanteesta jatkaa. Tiesin vain, ettei elämä voi jatkua ennallaan. Ratkaisu oli hetkeksi omat osoitteet puolison kanssa ja se avasi mieleni tulvaportit.

Lopulta erosimme ja olen harrastanut useamman vuoden itsetutkiskelua ja muuttunut aivan toiseksi naiseksi. Löysin itseni uudelleen yli nelikymppisenä. Yli nelikymppisenä löysin myös seksinilon, intohimon ja kyvyn heittäytyä hetkeen. Kun mieli alkoi vapautua, niin alkoi vapautua halukin. Sinkkunaisena olen tankannut miesten halua kohtaani. Kokenut sen miltä tuntuu, kun halun voi aistia miehen kosketuksessa, äänessä ja eleissä ja miten se vaikuttaa omaan haluuni. Tai miten haluni sytyttää miehen.

Olen ollut aivan pyörällä päästäni miten ihanaa on olla haluttu, haluava ja miten nastaa hommaa seksi on. Olen oivaltanut, että seksissä täytyy heittäytyä hetkeen ja antaa tunteen viedä. Kun näin tekevät molemmat, niin tulos on todennäköisesti todella hyvää seksiä. Olen oppinut seksinkin kautta paljon itsestäni ja kehostani sekä omasta nautinnostani. En ollut edes tiennyt, millainen kosketus saa polveni veteliksi ja minut sulamaan lakanoihin tai eteiseen taiauton penkille tai kannon nokkaan. Mutta nyt tiedän.

Olen kohdannut miehen, joka kanssa seksi on kuin eroottinen novelli, kuin tanssia, jonka askelia kumpikaan ei osaa, mutta tanssii sitä saumattomasti yhteen. Miehen, jonka kanssa kiihko ei vaan sammu. Miehen, jonka kosketus saa polveni vapisemaan, huuleni huokaamaan ja ihoni kaipaamaan hänen sormiaan. Miehen, jonka kanssa seksi ei vaan muutu tylsäksi ja yllätyksettömäksi, vaan se ottaa kierroksia aina vaan paremmaksi. Vaikka jo monta kertaa on tuntunut, ettei seksi voi enää tästä parantua tai kiihko olla suurempaa, niin kerta toisensa jälkeen on saanut huomata olevansa väärässä.

Emme ole parisuhteessa. Enkä oikein tiedä missä suhteessa olemme. Mutta sen tiedän, että kohdalleni on osunut ainakin jotain, jota kaikki eivät kohtaa koskaan. Aivan mahdotonta seksuaalista kemiaa, mieletöntä fyysistä vetovoimaa ja intohimoa, joka sotkee tukan ja lakanat.

Tämän tarinan opetus on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutoksia elämässään tai lähetä etsimään onneaan, iloaan tai himoaan. Luulin olevani pystyynkuollut keski-ikäinen nainen, jonka positiivuus ja pirskahtelevuus olivat iäisesti kadonneet johonkin ja kuppi olisi puoli tyhjä lopun elämän. Muutos ei ole ollut helppoa, eikä siitä ole selvinnyt ilman kyyneleitä, eikä matka itseen ole vielä lopussa. Mutta matkalla on jo löytynyt itsensä kadottanut nainen, onni, ilo, intohimo ja halu.

Ja siinä on jo aika paljon.”

X