havaintoja parisuhteesta

”Olisiko itsekästä antaa toisen ihmisen kiintyä tunteakseen itsensä tärkeäksi, vaikka sen tietäisi olevan lyhytaikaista?”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Armollista itsekkyyttä

Onko kukaan valmis rakastumaan ihmiseen, jonka tulevaisuus ei välttämättä ole kovin pitkä? Ihmiseen, jolla kuuluisi olla elinvuosia vielä kymmeniä, mutta kohtalo onkin saattanut järjestää elämänkulun uusiksi, vaihtanut playn pikakelaukselle. Olisiko se moraalisesti oikein, ettei kertoisi kenellekään, millaista taistelua terveytensä kanssa käy?

Ei haluaisi nähdä suurta huolta jälkikasvun tai muiden läheisten kasvoilla. Pyrkisi lokeroimaan sen osa-alueen elämästään taka-alalle ja antaisi itselleen luvan olla rohkea, hypätä tuntemattomaan ja nauttia. Voisi tuntea itsensä uudeksi niin pitkään, kunnes terveys, tai sairaus, sille laittaisi stopin.

Olisiko itsekästä antaa toisen ihmisen kiintyä tunteakseen itsensä tärkeäksi, vaikka sen tietäisi olevan lyhytaikaista? Jos pelkästään ajatus ympärillä olevien ihmisten kasvoilta paistavasta säälistä ja myötätunnosta saa kavahtamaan eikä haluaisi tuntea olevansa lähdössä mihinkään, olisiko hyväksyttävää olla kertomatta? Saisiko ihminen elää täysillä hetken?”

Lue myös

X