Havaintoja parisuhteesta

”Onko minulla oikeus alkaa elämään vasta sitten kun muistisairas vaimoni on kuollut?

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Olen naimisissa oleva mies, ikää 60, aviossa yli kolmekymmentä vuotta. Meillä on ollut hyvä liitto. Vaimolta loppui kiinnostus seksiin yli 5 vuotta takaperin. Aluksi syytin itseäni ja vaimo stressiä ja väsymystä. Tein mitä hyvänsä, asiantila ei muuttunut. Lääkäriin ei vaimoa saanut, kun ei hänessä ole mitään vikaa. Lähimuisti vaan temppuili, mutta sekin laitettiin stressin piikkiin.

Sairastuin itse vakavasti, mutta selvisin. 8kk sairaaloissa. Kun kotiuduin, alkoi vaimoni jyrkkä alamäki. Hänen käyttäytymisessään alkoi olla huolestuttavia piirteitä. Lopulta pakotteella saatiin hänet lääkäriin. Diagnoosi aggressiivisesti etenevä Alzheimer.

Suuri elämänmuutos. Yritystoiminta alas ja muutto helpompiin asuinoloihin. Uusi paikkakunta ja uusi testi. Kuvissa pikkuaivojen ja oikean otsalohkon alueet, jotka säätelevät seksuaalisuutta ja tunteita tuhoutunut lähes täydellisesti. Pikaeläke ja minusta virallinen omaishoitaja.

Nyt vuosi diagnoosista. Pystyy syömään itse, käy wc:ssä ja suihkussa itse. Tosin suihkuun saa pakottamalla kahden viikon välein. Lempivaatteet saa repiä päältä pesuun. Ei saa poistumaan huoneistosta kuin pakotteella, yhteensä seitsemän kertaa viimeisen vuoden aikana. Korona sotki omaishoitajien vapaat, viime viikkoon mennessä 4 vapaapäivää tänä vuonna.

Syy seksittömyyteen ja tunteiden katoamiseen aivojen muutoksissa eikä minussa. Ei aina tunne omia lapsiaan, eikä heidän puolisoitaan, omat, ja muiden muistot sekoittuvat. Minä teen meillä kaiken paitsi sängyn petauksen vaimo hoitaa. Tosin kun ei ymmärrä aikaa, niin voi yrittää pedata illalla juuri avaamaani vuodetta.

Lapset ovat muistuttaneet oman elämäni merkitystä tässä rinnalla, eli yllyttävät vieraisiin. Eikä se olisi minun mielestäni häneltä pois, ja minun ajatusmallini mukaan viiden vuoden selibaatti on riittävä. Vai onko sittenkään? Onko väärin, että olen käynyt treffipalstoilla yli kuukauden, esittänyt siellä asian tietenkin totuudenmukaisesti ja suoraan.

En haluaisi irtosuhteita, koska kaipaan tuntevan naisen läheisyyttä, kosketusta ja tietysti myös seksiä, mutta se edellyttää myös tunnesidettä. En kuitenkaan ole halukas hakemaan eroa, koska pysyvä laitospaikka varattu ensi vuoden alusta, mutta näyttää että se päätös pikemminkin viikkojen kuin kuukausien päässä. Elinaikaa ehkä tällä vauhdilla noin vuosi. Kuitenkin olen saanut paheksuva kommentteja olostani treffipalstoilla, kun vaimo vielä hengissä.

Milloin minulla olisi oikeus alkaa elämään, vasta sitten kun vaimo on kuollut, niinkö?”

X