Havaintoja parisuhteesta

Ootko pannu tota, kun hymyilee sinulle? Tarinoita mustasukkaisuudesta

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

 

Sain mustasukkaisuudesta kertovan blogini perään niin paljon kommentteja mustasukkaisuudesta, että koostin niitä tekstiin.

”Olin hotellissa töissä ja herralla ei menny millään jakeluun etten tiennyt seuraavan työpäivän pituutta ennenkun aamulla. Työpäivän pituus riippui siitä, oliko siivottavia huoneita 15 vai 30…usein sain syytöksiä että ” paneskelet siellä huoneissa mies asukkaiden kanssa….” 5 vuotta jaksoin kuunnella ties mitä syytöksiä.”

”Siinä vaiheessa viimeistään minulla meni viimeisen kerran kuppi nurin, kun löysin oudosti kadonneita kirjeitä ja käyntikortteja revittynä vaatehuoneen perälle piilotetusta pahvilaatikosta. Kyseessä olivat automaahantuojilta, rengasvalmistajilta jne. saapuneet postit ja saadut käyntikortit, joissa nyt sattui olemaan lähettäjänä jonkun naisen nimi.”

”-Miten sulla tänään kesti kauppareissu 10min kauemmin kun viimeksi? – Seuraavan kerran kun menet kauppaan niin laita sieltä kuva! Samoin kuvaa piti laittaa salilta tai uimahallista. – Koska juttelit taksikuskin kanssa, sovit sen kanssa tapaamisen jonnekin. – Sun auto ei ollut työpaikan parkkipaikalla. – Miksi sun autossa on hiekkapölyä vaikka reitin mukaan ei pitäisi olla hiekkatietä? – Miksi olet ajanut 57km jos matkan pituus on 54km… Loputon lista mistä voisi kirjoittaa mutta onneksi se on jo menneisyyttä!”

”Kuulostaa tutulta. ”Miten voi yhden maitopurkin hakemiseen mennä noin kauan”, ”miks oot vaihtanu lakanat”, ”kuka se oli joka käveli pelin puoliajalla sun perässä pukkariin” 😓
Onneksi ei enää tarvitse jaksaa kyselytunteja ja aamuöisiä kuulusteluhetkiä eikä puhelimen takavarikointeja.”

”Miksi toi kassaneiti hymyili sulle? Oot sä pannu sitä (kassaneidin ja koko kassajonon kuullen)”

”Jotenki kuulosti tutulta… Ei ois saanu jumpalle lähteä ja naapurin naiselle sekä naispuolisille ystäville oltiin mustasukkaisia niin ettei niitäkään olis saanu tavata. Sanomattaki selvää ettei miespuolisille ihmisille saanu ees jutella. Kertaakaan en pettänyt tai tehny mitään millä oisin käytöksen voinu selittää… Ahistavaa ja sairasta. Ei kenenkään tarvi semmosta sietää.”

”Miten päin pikkuhousut tullessasi salilta/jumpasta/töistä. Ovatko jumppareleet hikiset? Olet kaupassa jumpan jälkeen, missä olet? Ketä varten sheivaat? Missä kätesi ovat nukkuessasi? Mitä unta näit, koska ääntelit? Puhelimen hakkerointi, seksuaalinen ja henkinen väkivalta. Onhan näitä.”

”Kovin tuttua, ja jos vaikka puhuin jonkun miespuolisen kanssa mua heiteltiin pitkin katua. Mun ystävät piti huolen että pääsin tyypistä eroon, vaikka uhkaili hakkaavansa kaikki, tekee nykyiselleen samoin ja on kyllä aivan kipeä päästään.”

”Ekan kerran tuli selkään siitä kun Herralle selvisi että olen sinkkuna ollessa saanut kerran k*kkelikuvan puhelimeeni. Yhden kerran. Sinkkuna.”

”Niin tuttua tääkin. Puhelinta tarkisteltiin, työpaikan illanvietoissa ja kavereiden kanssa ollessa puhelin soi kymmeniä kertoja, vaatevalintoja kontrolloitiin.. eron jälkeen yritti seurailla somen kautta, vahti mm kuinka usein olen wa:ssa, mutta onneksi estämismahdollisuus on olemassa.”

”Minua lyötiin kun en halunnut puhua yöllä näkemästäni unesta, joka oli ahdistava, painajainen. Tyhmä sanoin aamulla että näin pahaa unta, olisi pitänyt selittää. En saanut viedä pyykkejä narulle ulos, vahtia piti..Ei kirjastoa, ei äitin tykönä käyntejä.”

”Onpas todella tuttuja juttuja. Jos laitoin kaulakorun kaulaan töihin lähtiessäni niin kysymys kuului useammankin kerran: ketäs varten sinä koristaudut? Kaupassakäynnit oli kellotettu. Töistätulo-meno yhtälailla. Kirjepostit avattiin valmiiksi verukkeella”hups mä luulin/katoin että se oli minulle”, kännykkä ja lompakko ratsattiin säännöllisesti, en ole saanut käydä lasteni kanssa ikinä (lapset 13, 9 ja 7) mummolassa siten, ettei hän ole mukana, kaikki tekemiseni hän raportoi välittömästi äidilleen, työjuhdaksi kelpaan vaan en isäksi.”

 

 

 

 

Lue myös

X