Havaintoja parisuhteesta

Parisuhdelakko

26.5.2019 Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Lukija lähetti viestin, jossa toivoi minun lähettävän hänelle vanhan tekstini, joka koski mielenilmaisua parisuhteen pakkotoimia vastaan, jonka kirjoitin päivänä, jolloin Helsingissä oli ammattiliittojen järjestämän suurmielenosoitus hallituksen pakkotoimia vastaan. Tänään vaalipäivänä tämä teksti on täydellinen ajankohta uusimiselle.

 

Mielenilmaisu parisuhteen pakkotoimia vastaan.

Saanen heittää ilmoille ehdotuksen. Valtakunnan päivystävän parisuhdebloggajan valtuudella. Nyt kun perjantain palkansaajien mielenilmaisuun on ilmoittautunut useita liittoja, niin haluaisin kutsua mukaan myös avioliitot, avoliitot, rekisteröidyt parisuhteet ja ihan kaikenmuotoiset ja kokoiset parisuhteet. Tämä mielenilmaisu pidetään kotona.

Mielenilmaisu voi olla muutaman tunnin kestävä mykkäkoulu tai megafonin läpi huudettuja hävyttömiä iskulauseita. Mikä kellekin on luontevaa. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen ei ole tälläkään kertaa syytä. Tämä kaikki tietenkin vain jos perhekuntasopimus on aiempien neuvotteluiden johdosta kaatunut. He, joilla on kaikki hyvin, voivat perustaa Facebookiin sellaisen vastavoimaisen sivuston, jossa ilmoittavat olevansa perjantaina tuplasti parisuhteessa. Perkeleen parisuhderikkurit.

Miettikäähän nyt tarkasti voimassa olevaa parisuhdettanne. Olette neuvotelleet parisuhteen alussa sille säännöt ja raamit. Kaikki osapuolet ovat olleet sopimassa. Lapsien myötä on perhekuntaan saattanut tulla lisää jäseniä. Perhepoliittinen tilanne on voinut muuttua parisuhteessa huonommaksi ja olette joutuneet vahvemman saneleman pakkolain myötä leikkaamaan parisuhde-etuuksia, kuten hellyyttä, seksiä, lomamatkoja, yhteisiä harrastuksia ja pitkiä keskusteluja. Joten on ollut syytä palata neuvottelupöydän ääreen.

Otetaan esille esimerkkiperhe. Se koostuu kahdesta aikuisesta ja teini-ikäisestä lapsesta. Toinen aikuisista vetoaa siihen, että perhe-elämä tökkii ja sen eteenpäin saattamiseksi olisi syytä käyttää enemmän aikaa uusien raikkaiden perheinnovaatioiden keksimiseksi. Tämä tulevaisuuteen tähtäävä panostus leikkaisi jo saavutettuja etuuksia, kuten sunnuntaista tuplaseksipäivää. Samalla se lisäisi viikottaista kotityötuntimäärää, koska uusien perheinnovaatioiden keksiminen vaatisi rajua työntekoa.

Toinen aikuisista ei ole ollenkaan samaa mieltä asiasta. Hän on vahvasti sitä mieltä, että etuuksia on jo nyt leikattu käyttämällä paikallista perhekohtaista neuvotteluvapautta. Hän ottaa esimerkiksi iltaseksilisän, joka on vähentynyt dramaattisesti suhteen alkuajoista. Lisäksi sairauspäivien aikana sänkyyn palveleminen on leikkaantunut ainakin parilla kymmenellä prosentilla. Hän vetoaa ajatukseen, että pystyy ylipäätään elämään parisuhteessa juurikin niillä tuplaseksipäivillä ja iltaseksilisillä. Jos ne viedään pois, niin parisuhteessa pysymisessä ei ole mitään järkeä, koska samat edut saa olematta edes parisuhteessa. Voi ryhtyä hyvillä mielin kokopäiväiseksi parisuhdetyöttömäksi eli sinkuksi.

Lopulta suunsa avaa varsinainen perheyhdistysjyrä eli perheen teini-ikäinen. Hän ei ole suostuvainen luopumaan mistään vaan päinvastoin tuo esille uusia vaatimuksia. Sunnuntaisin saa nukkua tuplasti pidempään kuin arkisin. Iltaisin saa, hei daa, olla entistä nokkelampi ja nenäkkäämpi. Kerran vuodessa on oikeus ilman mitään velvoitetta saada uuden ipadin, iphonen ja sadantonnin harrastusvermeet. Neuvotteluissa teini kuuntelee korvanapeista musaa, josta me kalkkikset emme ymmärrä mitään ja megafoniin hän huutaa, että mää saan tehdä ihan mitä mua huvittaa, kun mää vaan saan, kun mää on mää ja määää määäää.
Neuvottelut päättyvät ratkaisemattomaan.

Joten kutsun kaikki parisuhteessa elävät mukaan perjantaiseen kotona tapahtuvaan mielenilmaukseen. Olemalla kiltisti hiljaa ei saavuta mitään. Mielenilmaus loppuu kuin itsestään kello 20, kun telkkarissa alkaa Vain Elämää-sarjan uuden tuotantokauden ensimmäinen osa. Siinä Virve Rosti kertoo liikuttuneena nuorena kuolleesta kissastaan. Kukaan ei muista sen jälkeen kumpaakaan mielenilmausta. Silmämme sokeutuvat kyyneleistä. Yhteiskunta ja perheet löytävät Vain Elämää-tuotantokauden mittaisen välirauhan.

Syksy valuu pisaroina ikkunalaseihin ja kaikki jatkuu niin kuin ennenkin.