Parisuhteen poikkeuslain julistus

Olemme siirtyneet yhteiskunnallisesti poikkeusaikaan. Tämä aika kestää vähintään kuukauden, mutta lopullista aikaa meistä kukaan ei vielä tiedä. Tämä aiheuttaa muutoksia myös ihmisten parisuhteissa, joten itse itselleni myöntämilläni oikeuksilla tulin laatineeksi parisuhteen poikkeuslain.

Aluksi pieni muistutus tilastojen ääreltä. Jo vuosien ajan erohakemusten kulta-aikaa on ollut lomien jälkeiset kuukaudet. Kesäloma ja joululoma ei tilastojen mukaan yhdistä perheitä ja pariskuntia, vaan ne erottavat niitä. Tätä on selitetty sillä, että pariskuntien yhdessäoloaika kasvaa lomilla huomattavasti ja se on omiaan kärjistämään tunnelman jopa erohakemukseen asti.

Yhteiskunnallinen poikkeuslaki pakottaa ihmiset pysymään paikoillaan ja perheensä parissa. Tämä aiheuttaa väistämättä yhdessäoloajan merkittävää kasvamista, joka taas on omiaan aiheuttamaan romantiikan ja tulevien koronavauvojen sijaan valtavan piikin erotilastossa, koska perhettään ja parisuhdettaan ei poikkeusaikana pääse pakenemaan työhönsä tai harrastuksiinsa.

Meille annetaan pyytämättä ajanjakso, jolloin meidän pitää kohdata kesken kaikkien kiireittemme perheemme. Se tulee olemaan monelle meistä liikaa, sillä perhehän on ollut se ensimmäinen kohde, jolta aikaa on kesken työvuoden nipistetty. Nyt tuo perhe nököttää nonstoppina edessämme useiden viikkojen ajan.

Tämän seikan vuoksi meidän on syytä noudattaa parisuhteen poikkeuslakia seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana. Poikkeuslain aikana meidän jokaisen on tutustuttava omaan perheeseensä tai/ja omaan puolisoonsa. Aloittaa kevyesti muistuttamalla mieleen heidän nimensä ja ikänsä. Pysähtyä ajattelemaan, että ihmiset siinä ympärillämme on meidän kaikkein läheisimmät ihmisemme. Samat ihmiset, joita olemme laiminlyöneet jo vuosien ajan välinpitämättömyydellämme ja huomioimattomuudellamme.

Siispä parisuhteen poikkeuslait ovatkin pakkolakeja, jotka pitävät sisällään pakkotoimia. Jos ihmisellä ei ole halua tai asennetta olla tänä poikkeusaikana ja sen jälkeen lähellä olevien ihmistensä kanssa, niin hänen pitää luopua asemastaan. Ei parisuhde tai perhe ole asioita, jotka voi sysätä syrjään kaiken muun kustannuksella.

Poikkeuslain aikana jokaisen parisuhteessa olevan pitää antaa rakkaalleen korkojen kanssa se aika, jota hänelle ei ole viime vuosien aikana antanut. Huomiotta jääneen puolison pitää saada tuntea itsensä rakastetuksi, kosketetuksi ja huomioiduksi. Ajan puute ja ruuhkavuosiin vetoaminen tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on naurettavaa ja täysin epätotta. Tekosyitä ei vain enää ole.

Olemme vuosien ajan luisuneet parisuhteissamme kauemmaksi toisistamme. Olemme priorisoineet kaiken muun parisuhteen ja rakkauden edelle. Nyt sen on loputtava. Meillä on nyt kaikki maailman aika ja mahdollisuus antaa rakkaillemme se, minkä rakkaamme ansaitsevat. Tunteen siitä, että on toisen ihmisen rakastettu. Ei vain puoliso, vanhempi tai arjen mahdollistaja, vaan rakastettu.

RAKASTETTU!

Parisuhteen poikkeuslain suomin valtuuksin kehotan parisuhteessa eläviä ottamaan tämä kehotus vakavasti. Kaikenlainen uhmaaminen ja välinpitämättömyys ei ole sallittua. Sillä ennen pitkää, oli sitten kyse poikkeusoloista tai normaaleista oloista, välinpitämättömyys rakkaimpiaan kohtaan maksetaan ansaitulla yksinjäämisellä. Ansaitsematon yksinjääminen on surullista. Kenenkään ei pitäisi potea parisuhteessaan yksinäisyyttä, sillä parisuhde ei ole yksinäisyyttä, vaan yhdessä olemista varten kehitetty.

Parisuhteen poikkeuslait laitetaan käytäntöön tästä hetkestä alkaen ja ne sinetöidään käyttöön suudelmalla.

Joten suudelkaa!

Jos kuvittelemme, että meillä on aikaa rajattomasti, niin eiköhän vihdoin ole aika tunnustaa itselleen, että ei ole.