Peiton alla pimeässä

Seksuaalisuus. Kuinka herkkä alue ihmisessä se onkaan. Kuinka pienestä se voi mennä rikki pitkäksi ajaksi.

En ota tässä kirjoituksessa roolia joka ei minulle kuulu, koska en ole siihen pätevä. Maassamme on kasapäin erinomaisia seksologeja, seksuaaliterapautteja ja seksuaalikasvattajia. He tietävät paremmin.

Kerron amatöörin näkökulmasta.

Nainen kirjoitti avoimen viestin. Hän kertoi vaikeudestaan seksiin. Hän kertoi seksiin liittyvästä häpeästä ja syyllisyydestä. Hän eli lähemmäksi kolmeakymmentä ennen kuin hän pääsi häpeästä edes niin paljon eroon, että hän pysyi harrastamaan seksiä peiton päällä. Sitä ennen seksi piti tehdä peiton alla ja mahdollisimman pimeässä.

Hän tunsi tekevänsä jotain kiellettyä, vaikka harrasti seksiä puolisonsa kanssa. Sinkkuna ollessaan hän ei seksiin kyennyt.

Hän halusi selvittää syyn. Terapiassa osaava terapeutti kysyi häneltä oikeita kysymyksiä. Eräs niistä johdatteli hänet nuoruuteen. Aikaan, jolloin hän alkoi seksuaalisesti tutkia itseään niin kuin teini-ikäisellä on tapana tehdä.

Eräällä tutkimuskerralla hänen huoneensa ovi avautui ja oven suussa oli hänen äitinsä. Äiti ei osannut suhtautua. Hän järkyttyi näkemästään eikä osannut peitellä sitä. Huusi vihaisena tyttärelleen, että mitä sinä oikein teet. Ei tuollaista sovi täällä tehdä.

Sitten äiti lähti eikä palannut asiaan.

Tyttö jäi asian kanssa yksin. Tunsi suurta syyllisyyttä ja häpeää siitä, mitä oli tehnyt ja että oli jäänyt siitä kiinni. Oli kuin hän olisi tehnyt jotain pahaa ja kiellettyä.

Sisälle jäi kytemään häpeä, jota ei käsitelty. Sitä häpeää tyttö alkoi kuljettaa mukanaan. Yksi pieni hetki ja yhden ihmisen negatiivinen suhtautuminen aiheutti vuosia kestävän kierteen. Niinkin kaunis asia kuin ihmisen seksuaalisuus oli mennyt yhdessä hetkessä tytön sisältä rikki.

Hän ymmärsi kantavan äitinsä aiheuttamaa syyllisyyttä seksissään mukana. Hän halusi piilottaa itsensä. Sen hän tekikin, peiton ja pimeyden alle. Seksi oli hänen mielessään jotain likaista ja kiellettyä.

Hänet pelasti hänen puolisonsa. Hän näki rakkaassaan rikkimenneen seksuaalisuuden. Ehdotti sen läpikäymistä. Oli tukena. Ja tiedättekö mitä?

Nainen päättää tarinansa sanoihin, että ei ole koskaan voinut kuvitellakaan, että seksi voisi olla niin nautinnollista kuin se tällä hetkellä hänelle on.

Miettikää, mikä voima sanoillamme ja suhtautumisellamme on. Yksi pieni hetki rikkoi nuoren teinin seksuaalisuuden pitkäksi ajaksi. Yksi oikea ihminen auttoi palauttamaan sen paikoilleen.

Mitä tähän sanoisi. Ihminen on kuin lasi. Meidän pitää kohdella toisianne kuin aarretta. Muuten menemme rikki.

Ei ole todellakaan yhdentekevää, että mitä nuorillemme vanhempina sanomme. Me emme voi toimia rikkojina. Meidän pitää antaa turva ja vapaus.

Olla tukena.