Havaintoja parisuhteesta

”Perunat tosin syön nykyään kuorineen kun kukaan ei ole kuorimassa”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Välillä mietin että jos olisin muuttanut jonkun ”höösäävämmän” luo niin olisiko minusta tullut palveltava. Äiti teki puolestani aivan kaiken.

Kotoa poismuuttaessa olin aivan helvetin hukassa ja aivan kaikesta ahdistunut, kun tajusi ettei osaa mitään ja on niin kauhean PUUTTEELLINEN ihan perustaidoissakin. Mikroa osasin kyllä käyttää ja vettä keittää nuudeleille, ja onneksi koulusta sai ilmaisen lounaan. Nettikin alkoi olla suht yleistyvä luonnonvara, piti vaan aina tyhjentää sivuhistoria ettei kukaan saa tietää että sitä ollaan googleteltu kananmunankeitto-ohjeita. Siitä se sitten, tekemällä ja mokailemalla ja toistamalla.

Tosin vieläkin oon ihan hirveän peloissani niinkin normaalista asiasta kun puhelinsoitot, esimerkiksi hammaslääkäriajan varaaminen, ja salaa toivon että voi kun äiti voisi hoitaa tämänkin pois alta!

Lapsuudenkodissa käydessä on liian helppo upota samaan höösäykseen. Onneksi äiti reissaa ympäri Suomea sukuloimassa, on hauskaa olla iskän kanssa kahdestaan ”tyranniasta vapautuneina”. Isä onkin yllättävän osaava ja innokas ruoanlaiton suhteen heti kun tyranni ei ole kyttäämässä ja nalkuttamassa. Kyselee voiko lisätä jotain eri maustetta välillä eikä aina tehdä samalla tavalla mitä äiti tekee, ja sen sellaista. Ja sitten ujona kysyy vähän ”tyhmiä” kysymyksiä, esimerkiksi että miten paistinpannu pestään. Isä on varmaan täydessä palvelussa. Isän äiti oli ihan samanlainen mitä äitini, vakka kantensa valitsee vai miten se meni.

Noh, onneksi pääsin irtautumaan ja mokailemaan ja oppimaan. Perunat tosin syön nykyään kuorineen kun kukaan ei ole kuorimassa, ihan puhdasta laiskuuttani. Naurattaa kun äiti kuorii ja pilkkoo 15-vuotiaan lapsenlapsensa perunat. Näytän sitten itse hyvää esimerkkiä syömällä perunat kuorineen ja nautin kauhistuneista katseista. Vähäsen saa nyt tälleen melkein keski-ikäisenä jo kapinoida äitiään vastaan.

X