Havaintoja parisuhteesta

Rakkaudella, Sami

11.10.2018 Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Kirjoitin vaimolleni yllätykseksi kirjeen. Kirjoitin sen täyteen kauniita sanoja ja sulloin vaaleanpunaiseen kirjekuoreen, ostin postimerkin ja vein postiin. Etanapostiksi sitä sanotaan. Hyvin harvinainen tapa nykyään kertoa rakkaudesta. Etanapostia se totta vie olikin, sillä postittamisesta on nyt kaksi viikkoa ja kirje ei ole saapunut vieläkään kohteeseensa.

Etanaksikin jo saatanan hidas.

Google tiesi kertoa, että kävellen Tampereelta Turkuun ei mene ihan kahta viikkoa. Olisi pitänyt valita se vaihtoehto. Olisi vaimolla nyt kirje, josta lukea rakkaudestani, halustani ja ikävästäni. Minulla planeetan suurimmat rakot jalkapohjissani. Tosin olemme tänä aikana, kun kirje on ollut matkalla ehtineet kertoa sen ihan kasvotustenkin.

Olen pimeinä syysiltoina pohtinut, että mitä sille kirjeelle on käynyt. Mitä jos se onkin mennyt väärälle ihmiselle? Siellä joku nyt ihmettelee, että joku Sami on rakastunut häneen palavasti ja tahtoisi tulla rakastelemaan hänen kanssaan. Selitä sitä sitten ihmettelevälle puolisolle, että en tunne koko ihmistä miestuoksulta tuoksuva kuori kädessään.

No, vähän sihautin aistikkuutta tuomaan.

Jos saa toivoa, niin toivottavasti kirje on mennyt jollekin tällä hetkellä yksinäiselle. Jollekin, joka voisi edes kuvitella, että on olemassa ihminen, joka rakastaa häntä niin paljon, että lähettää vaaleanpunaisessa kirjekuoressa rakkauskirjeen. Toimisi lohtuna ja lupauksesta jostain paremmasta. Siinä tapauksessa en harmittelisi kirjeen häviämistä, koska se olisi mennyt hyvään tarkoitukseen. Sitä paitsi, ei kai rakkaus saa koskaan olla niin itsekäs, etteikö sitä voisi vähän jakaa ympärilleen.

Sitähän aina puhutaan, että suhde ei saisi muuttua itsestäänselvyydeksi. Alkaisi elää harhaisessa ajatuksessa, että se pysyy itsestään kasassa, kun sen kerran on aloittanut. Helposti se vaan alkaa luiskahtaa sinne suuntaan. Kun ei se mahdottomia vaadi pitää liekkiä yllä. Ei vie paljon aikaa kirjoittaa rakkaalleen sellainen sokerinen rakkauskirje pienellä eroottisella lisämausteella.

Olen minäkin sellaisen saanut. Oli piilotettu bussikorttini kuoren sisään. Huomasin sen vasta kun olimme taas erkaantuneet vaimoni kanssa eri kaupunkeihin. Voin kertoa, että ilahduin. Käsin kirjoitettu rakkauskirje voittaa helposti älypuhelinviestin tai pelkästä tavasta harrastetun velvoiteseksin.

Jonnekin kirje on jäänyt. Ehkä kirjekuori on avattu rahan himo silmissä ja petytty, kun kuoren alta onkin paljastunut pelkkää rakkautta. Vaikea pelkällä rakkaudella on rikollista elämää rahoittaa. Voi olla, että sillä olisi voinut estää rikollisen elämän. En tiedä. Onneksi voi kirjoittaa uuden kirjeen tai yllättää ihan jollakin toisella tavalla.

Sellaisella, jolla sekä antajalle että saajalle tulee pitkäkestoinen hymy kasvoille. Kyllä te tiedätte, mistä rakkaanne tykkää.

Tehkää se.