Havaintoja parisuhteesta

Ratikkaromantiikkaa ja pinkkejä unelmia

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Tampereen kaupunki kysyi asukkailtaan mielipidettä tulevan ratikan väristä. Suosituimmaksi väriksi äänestettiin pinkki. Eilen julkaistiin kolme vaihtoehtoa ratikan väriksi. Ne olivat vaaleansininen, tummansininen ja tiilenpunainen.

Helvetin hyvä että järjestivät sen äänestyksen.

Tämähän on tuttua parisuhteessa. Otetaan esimerkki pukeutumisesta. Sinulta kysytään kohteliaasti, että kumman mekon laitan päälleni, mustan vai punaisen? Vastaat siihen sitten, että punainen on kyllä parempi ja ulko-ovesta lähdetään rakkaan kanssa, jolla on musta mekko päällä.

Eipähän voida ainakaan väittää, etteikö olisi kysytty. Kukaan ei ole luvannut, että vastausta kuunneltaisiin tai mielipiteellä olisi sinänsä väliä.

Olen ollut yhden kerran tapahtumassa nimeltä taloyhtiön kokous. Joissakin piireissä sellaista kutsutaan saatanan esikartanoksi. Sitä se todellakin oli. Asialistalla oli markiisien väri. Jokaisen rivitaloasunnon oven päälle suunniteltiin laitetavaksi markiisi. En ole eläessäni ollut tilaisuudessa, jossa leijaili niin vahva väkivallan uhka. Kaikki alkoi siitä, kun eräs nainen ehdotti markiisien väriksi violettia. Siitä alkoi sellainen näytös, josta olisi voinut maksaa pääsymaksun.

Jo pahasti ikääntymään päässyt mieshenkilö suivaantui ehdotuksesta ja huusi, että sellaisesta värimaailmasta tulee mielleyhtymä ilotalosta. Itse en kyllä koskaan ole violetin markiisin nähtyäni ajatellut, että tuolta saisi varmasti maksullista seksiä.

Hänen oma ehdotuksensa oli sinivalkoraidallinen markiisi. Sellainen väri, että ulkopuolelta näyttäisi pihapiirissä olevan 17 R-Kioskia vierekkäin. Lopulta järjestettiin äänestys ja ilotalomarkiisi voitti äänestyksen.

Siitä hermostuneena pahasti ikääntynyt mieshenkilö nousi paikaltaan ja kaatoi kokonaisen pöydän huutaen vittua ovesta poistuessaan. Ihmettelin, että miten niin intohimoinen kaveri voikin omata niin tylsän värimieltymyksen. Ehkäpä mies oli koko pitkän elämänsä pitänyt sisällään mieltymystä voimakkaisiin väreihin ja patoutunut halu purkautui ulos vihana. Vähän niin kuin homofoobikot tuntevat vihaa sitä kohtaa, jota eivät halua itsessään nähdä.

Muutin pois yhtiöstä ennen kuin markiisit tulivat. Itse asiassa ne eivät ole tulleet vieläkään vaikka tuosta taloyhtiön kokouksesta on nyt kymmenen vuotta aikaa. Sinivalkomarkiisimieskin on jo kuopattu. Turhaan tulistui elämänsä viimeisillä vuosilla.

Ehkä pinkki oli ratikan väriksi liian porno. Sielläkin kokouksessa oli ehkä joku värirajoittunut kaveri. Minulle se olisi ollut kuin märkä päiväuni. Olisin heti ostanut sellaisen vuosikortin ja suhannut pinkillä ratikalla ympäri kaupunkia ja kirjoitellut rakkausblogeja. Pelkkä ajatuskin kuumottaa. Siinä olisi ollut sellaista ratikkaromantiikkaa, jota tämä aika kaipaa.

Värejä, intohimoa, rakkautta, rohkeutta ja villejä ajatuksia.

Markiisien väreistä violetti on ehdottomasti paras.

Rakkaalleni ehdotan seuraavallakin kerralla sitä mustaa nahkamekkoa. Ennen nukkumaanmenoa kuvittelen hänet istumaan viereeni pinkissä ratikassa.

Lue myös

X