”Samalla kun hän on itse päättänyt elää ilman seksiä hän on pakottanut minut siihen myös”

Mies numero 1:

”Sama meno täällä mutta nainen ei enää halua, ei kiinnosta. Seksiä viimeksi viime kesänä, sitä ennen viimeksi 5 vuotta sitten. Ei mitään kosketuksia, pusuja, suudelmia, seksistä puhumattakaan. Toinen haluaa vain ”tehdä asioita”, siivota talon…minä taas haluan läheisyyttä, kosketuksia ja kyllä, myös seksiä. Mutta tässä ei enää halut enää kohtaa ollenkaan.

Jos tilanne olisi toisinpäin, että minua ei haluttaisi mutta kumppani haluaisi, niin uskoisin että yrittäisin tyydyttää, koska tiedän että se on hänelle tärkeää kun hän nyt näyttää haluavan. Ehkä se ei olisikaan niin, mutta näin haluan itselleni ainakin selittää. Jos sitten en ollenkaan haluaisi enkä piittaisi puolison haluista niin pitäisi keksiä jotain muuta. Erota. Avoin suhde. Jotain. Muuten tällaiseen haluttomuuteen kuolee vähän päivä päivältä. Kohta en jaksa enää.”

Mies numero 2:

”Viimeiseen kolmeen vuoteen kaksi kertaa seksiä. Jos sitä voi seksiksi edes kutsua. Vaimoni on suostunut jotta en lähtisi tai pettäisi. Olen puhunut pariterapiasta, erosta tai avoimesta suhteesta. Pariterapia on ongelmaisia varten, eron suhteen hän on ehdoton, voin lähteä, mutta lapsia on sitten turha kinuta itselleen kuin korkeintaan joka kolmas viikonloppu ja avoin suhde on sairasta ja sairaita ihmisiä varten. Olen itse käynyt terapeutilla, kysynyt anonyymina neuvoja toisaalta ja osittain tyytynyt kohtalooni. Kaksi kuukautta sitten petin vaimoani. Seksi tuntui taivaalliselta, mutta vielä paremmalta tuntui toinen ihminen.

Vaimoni on sanonut, että seksi ei ole hänelle tärkeää. Hän syyllistää minua siitä että haluan olla hänen kanssaan avioliitossa vain seksin vuoksi. En ymmärrä että miksi hän edes kehtaa sanoa niin kolmen vuoden seksittömän ajan jälkeen. Samalla kun hän on itse päättänyt elää ilman seksiä hän on pakottanut minut siihen myös. Valitettavasti hän olettaa väärin. Lähden vaikka joutuisin sen vuoksi taistelemaan lapsistani.”