Seksi on yliarvostettua puuhastelua!

”Seksiä ei ole mikään pakko harrastaa. Se on etuoikeus, ei pakko.”

Näin tuumaa erään lehden artikkelissa seksologi Tarja Santalahti. Hän jatkaa, viitaten seksitutkimuksiin, että Suomessa on olemassa paljon parisuhteita, joissa ei ole seksiä ollenkaan, tai jos on, niin korkeintaan muutaman kerran vuodessa.

Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa mitattiin, että keskimääräinen suomalainen pariskunta harrastaa seksiä noin kolme kertaa kuukaudessa, mutta jos asiat pilkkoo pieniin paloihin, niin on olemassa pareja, jotka ajautuvat seksin pyörteisiin lähes päivittäin ja sen rinnalla on pareja, jotka ovat lopettaneet yhteisen seksin kokonaan. Pitkän ajan tilastollisessa seurannassa seksin määrä on vähentynyt ja voidaan jopa sanoa, että 2000-luvulla seksin harrastaminen on kääntynyt monella tapaa seksittömyydeksi.

Se korreloiko se siihen, että avioerojen määrä on kasvanut, niin kuka tietää.

Seksittömyydestä parisuhteessa tehdään lähes aina ongelma, johon pitäisi nopeasti puuttua. Ongelma se onkin siinä tapauksessa, jos seksi on loppunut, vaikka seksiä haluaisi. Ongelma se on siinäkin tapauksessa, jos toinen haluaisi seksiä, mutta toinen ei. Silloin asialle on syytä tehdä jotain, koska asialle on vain tehtävä jotain.

Seksittömyys ei silti ole läheskään aina ongelma. Se voi olla myös yhteinen päätös ja yhteinen ajautuminen seksittömyyteen, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta silti suhteen onnellisuuteen. On olemassa parisuhteita, joissa on runsaasti läheisyyttä, mutta ei ollenkaan seksiä.

Toimittaja Heidi Heino kirjoittaa Me Naisten -artikkelissaan siitä, että seksin harrastamisen väheneminen on länsimainen trendi. Syyksi on pohdittu muun muassa elämän kuormittumista ja sitä, että seksin harrastamisen rinnalle on tullut niin paljon muita toimintoja, jotka kilpailevat seksin kanssa huomiosta ja tilasta.

Todella usein pariskunta tulee väsyneenä seksin sijaan valinneeksi suoratoistopalvelun sarjan katsomisen ja jos sen tekee toistensa lähellä, niin se saattaa olla jopa rakkaudellisempi toiminta kuin mekaaninen väsymysseksi, jossa intohimo on samaa luokkaa kuin Dingon kymmenes paluukeikka.

Sitä ongelmaa ei esimerkiksi 70-luvulla ollut, kun minut on pantu alulle. Voi hyvinkin olla, että jos silloin olisi ollut jo suoratoistopalvelut täynnä laadukkaita sarjoja, niin olisi tämäkin rakkausbloggari jäänyt syntymättä, koska Game of Thronesin uusi kausi. Silloin oli hädin tuskin televisiota keksitty, niin mitä ihmisillä on iltahämärillä ollut muuta tekemistä kuin panna niin sanotusti menemään. Siksi on jopa epäreilua verrata aikaisempien vuosikymmenten seksimäärää nykyiseen määrään, koska nykyään yksi jakso laadukasta suoratoistosarjaa voittaa sykähdyttävyydellään helposti kaksi väsynyttä pakko-orgasmia.

Samaisessa artikkelissa esimerkkinä oleva pari on sanonut lopettaneensa seksin. He eivät tunnu edes kaipaavan sitä. Läheisyys heidän väliltään ei ole loppunut ja nukkumaan mennessä he ottavat toisistaan kiinni. Se riittää heille ja vaikka minä olen sitä mieltä, että seksi on parisuhteen liima, niin mikä minä olen täältä sivusta huutamaan, että mikä toimii jollekin muulle.

Seksittömyys parisuhteessa ei siis ole ongelma, jos se ei ole ongelma kummallekaan. Valitettavasti seksittömyys on ongelmattomuuden sijaan usein myös ongelma, jos parisuhteessa toinen vain haluaa, mutta toinen ei ja siihen tilanteeseen ei voi vain jäädä, vaan se pitää jollain tavalla selvittää. Ehkä eron tai sivusuhteen sijaan ensin kannattaa käyttää keskustelukortti läpi ja jos se ei tuota tulosta, niin pohtia muita ratkaisuja. Hetkellistä haluttomuutta esiintyy varmasti aivan kaikilla, joten antakaa ihmisen olla haluamatta ilman painostusta. Se voi hyvinkin olla niin, että halu lähtee taas myöhemmin käyntiin kuin juuri öljytty moottori.

Seksillä tai ilman, niin parisuhteessa yhdessä se mikä ikinä on enemmän. Jokainen pari valitkoon oman polkunsa.