”Sinä olet mennyt minun kanssani naimisiin ja sinulla on velvollisuus antaa minulle seksiä silloin kun minä sitä haluan”

”Sinä olet mennyt minun kanssani naimisiin ja sinulla on velvollisuus antaa minulle seksiä silloin kun minä sitä haluan. Avioliitossa ei voi raiskata. Turha tässä vaiheessa valittaa. Sinä olet minun.”

Näillä sanoilla suurinpiirtein aviomieheni selitti öisen käytöksensä, kun hän oli työntynyt minuun sisään nukkuessani.

”Kaikki tätä harrastavat.” Hän tämän jälkeen ilmoitti.

Olin siis hänen luvallinen seksilelunsa useamman vuoden ajan. Koska se oli vaimon velvollisuus palvella miestä. Kyllä hän minulla leikkikin. Sen lisäksi että hän työntyi minuun nukkuessani ( koska ajatus kiihotti häntä, niin hän minulle sanoi ), hän sitoi minut vasten tahtoani sänkyyn kiinni niin, että ranteisiini sattui ja jäi jäljet ja samalla kun olin kiinni sängyssä hän videokuvasi minua näyttääkseen joukkuekavereilleen, että kuinka hyvä vartalo hänen vaimollaan on.

Hän pakotti uhkaamalla antamaan hänelle suuseksiä autossa samalla kun hän ajoi autoa, koska omien sanojensa mukaan ei halua olla ainoa joukkueessaan joka ei sellaista ole tehnyt.

Usein hänen tapansa leikkiä minulla oli rajua ja minuun sattui. Hän ei lopettanut, vaikka kyyneleet valuivat poskelleni. Hänen paniessaan minua hän kliimaksinsa lähestyessään huusi lausetta ”Mun huora tykkää tästä” ja vaati minua kutsumaan itseäni likaiseksi huoraksi.

Kahdeksan yhdessäolovuoden jälkeen en itse saanut koskaan orgasmia, sillä hänen mielestään on luonnonvastaista antaa naiselle suuseksiä, mutta miehelle sitä on naisen annettava mielellään päivittäin.

Vasta viimeisinä vuosina ymmärsin, että kaikki mitä hän on minulle tehnyt, on seksuaalista väkivaltaa ja että minut oli raiskattu mieheni toimesta satoja kertoja. Olin itse saanut kotona hyvin uskonnollisen kasvatuksen jossa naisen rooli oli olla miehensä alapuolelle ja olla täysin lojaali miehelleen.

Vasta kun uskalsin alkaa kyseenalaistamaan kasvatustani ja vanhempieni arvoja niin pystyin hiljalleen irrottautumaan minulle opetetusta roolista. Lopulta uskalsin erota. Eron jälkeen vanhempani katkaisivat minuun väliini ja asettuivat exäni taakse.

Samaan aikaan, kun vietin viime joulun yksin uudessa kodissani, oli exäni viettämässä joulua minun vanhempieni luona. Hänen tekonsa Jumala kai antaa anteeksi, minun tekoani ei. Olinhan hypännyt naisen ja vaimon roolista pois.

Sinä jouluna olin onnellisempi kuin koskaan.

Olin vapaa.”