Sinä olet siinä ja minä olen tässä sinua varten

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TERAPIATALO NOSTE

Kahden ihmisen välinen suhde.

Mitä se tarvitsee toimiakseen? Se tarvitsee henkilökemian ja luottamuksen. Se tarvitsee turvan, jonka suojasta kertoa toiselle vaikeammatkin asiat, syvemmätkin haavat. Se tarvitsee tiedon, että toinen on valmis kuuntelemaan ja olemaan kuuntelemisen jälkeen tuomitsematta.

Sinä olet siinä ja minä olen tässä sinua varten.

Tämä on kahden ihmisen välisen suhteen perusta. Syvä luottamus sille, että sinun puolellasi ollaan ja suhde ei koskaan koidu sinua vastaan. Sinua ei käytetä hyväksi tai sinä et ole välinearvo. Sinä olet ihminen ihmiselle. Ei mitään muuta.

En kuvaillut tässä parisuhdetta, vaikka tämä kaikki kirjoittamani pätee myös parisuhteeseen. Kirjoitin terapiasuhteesta. Terapiasuhde on kahden ihmisen välinen suhde, joka tarvitsee ympärilleen luottamuksen, turvan ja tietoisuuden, että sinua kuunnellaan tuomitsematta.

Terapiassa sinun ei tarvitse pelätä, että sinua ei kuunnella tai että sinun sanojasi käytetään sinua vastaan. Saat olla niin auki, rikki, haavoilla ja keskeneräisenä kuin suinkin vain uskallat olla. Sinä olet turvassa, täydellisen turvassa eikä pelko estä sinua puhumasta, sillä siksihän olemme usein puhumatta, koska meitä pelottaa.

Meitä pelottaa olla keskeneräisenä ja alastomana maailman edessä. Maailman, joka tuntuu vaativan vahvuutta ja tekaistuja rooleja, joiden alle ihminen musertuu, koska roolit ovat vain naamioita oikean persoonan edessä. Terapiassa kaikki nämä naamiot voidaan turvassa riisua ja katsoa itseään silmästä silmään ilman vaatimusta olla joku muu.

Minä olin terapiasuhteessa. Suhteelle antoi seinät Terapiatalo Noste Tampereen Itsenäisyydenkadulla. Suhteelle antoi sisällön terapeutti, jonka edessä ei tarvinnut olla joku muu. Ihminen, jolle riitti ihan vain minä. En minä omia haavojani ala tässä erittelemään. Ne ovat minun ja terapeuttini luottamuksen takana. Paikassa, jonne kukaan ei pääse niitä sorkkimaan.

Tiedättekö, että miltä tuntuu, kun on saanut avautua omista asioistaan niin, että toinen on vain kuunnellut? Se tuntuu urheilusuorituksen jälkeiseltä euforialta. Kuin jotain painavaa olisi tippunut sisältä pois. Vaikka se paino tulisi ennen seuraavaa terapiakertaa takaisin, niin seuraavalla kerralla osa siitä tippuisi jälleen pois. Kerta kerran jälkeen paino vähenisi ja vaikka se ei koskaan kokonaan poistuisikaan, niin sen kanssa pystyisi elämään helpommin.

Terapiaan liittyy vielä jokin vanhakantainen stigma. Ihmisiä, jotka pitävät terapiaa häpeällisenä tai linkittävät sen koskemaan jotain, mitä se ei ole. Terapiassa ei ole mitään häpeällistä. Mielenterveysongelmissa ei ole mitään häpeällistä. Terapia on parhaimmillaan silloin, kun ihminen on ihmiselle.

Minusta ei tule koskaan kokoista, vaikka kävisin terapiassa koko elämäni ajan. En minä halua edes kokonaiseksi. Mutta terapian avulla hyväksyn ja ymmärrän oman keskeneräisyyteni ja siitä tulee hyvä ja tärkeä ystäväni.

Armoksi sitä voidaan myös kutsua.

www.terapiatalonoste.fi

Etusivu