Sinun kanssasi olen turvassa

Isäni työmatka kesti 20 minuuttia. Hänen iltavuoronsa päättyi klo 21. Muistan iltoja, jolloin isä ei ollut tullut kotiin vielä kello 21.25. Joka kerta pelkäsin hänen ajaneen kolarin.

Turvattomuus aiheuttaa pelkoja.

Myöhemmin olen miettinyt, että mistä pelko kolariin on syntynyt. Ollessani noin kaksikymmentä saatoin päästä vastaukseen. Silloin isäni soitti minulle humalassa. Sanoi, että jos hänellä olisi tilillään sen verran rahaa, että saisi ostettua bensaa, niin hän ajaisi rekan alle. Ehkä hän oli sanonut aiemminkin niin. Ei ehkä minulle, mutta kuullen. En tiedä.

Yöllä herätessäni käyn kurkkaamaassa lapsiani. Tarkistan, että onko heillä kaikki hyvin. Heidän ollessa ihan pieniä tarkistin, että hengittävätkö. Pelko tärkeän ihmisen menettämisestä vaihtoi kohdettaan.

Turvattomuus aiheuttaa pelkoja.

Joka toinen kerta lähdin terapiasta kuin ilmassa kävellen. Joka toinen kerta kuolemanväsyneenä. Niin tapahtuu kun kohtaa pelkonsa. Menee haavojensa alkulähteille ja katsoo niitä silmästä silmään.

Turva löytyy itsetutkiskelulla. Se kasvaa oman kasvun ja tietoisuuden myötä. Hitaasti ja toisinaan loputtomien kyyneleiden seasta. Helpompi tapa olisi antaa periksi. Olla kaivamatta maton alla olevat kuonat esille. Hakata päätä samaan seinään kerta toisensa jälkeen.

Ei kannata valita helpointa tietä, sillä helppous pilkottaa sitten siellä kaivamisen jälkeisessä elämässä, jossa haavat on kaivettu näkyväksi.

Pelkään minä vieläkin. Pelkään menettäväni minulle tärkeitä ihmisiä. Pelko ei silti roiku paidanhelmassani jokaisessa hetkessä. Se aktivoituu tilanteissa jossa turvattomuus nostaa karvaisia käsiään.

Turva.

Parisuhteen kuuluu olla turva. Sen pitää tarjota ihmiselle suojan muuta maailmaa vastaan. Vanhemmuuden kuuluu olla turva. Sen pitää tarjota lapselle suojan muuta maailmaa vastaan.

Sillä turvattomuudessa rakkaudesta tulee ehdollista. Siinä ei ole levollista elää. Turva vie rakkaudessa perille. Se antaa seksiin rajattomat mahdollisuudet. Se antaa tunteen, että tässä hetkessä, tämän ihmisen seurassa minä saan olla minä.

Eihän se menettämisen pelkoa kadota, mutta sille voi olla armollinen. Eihän kukaan halua rakkaintaan menettää.