Havaintoja parisuhteesta

”Tämä riittää nyt kun kumpikaan ei ole vielä tavannut omaa rakkausihmistään”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Kuinka helppoa olisi rakastua siihen tunteeseen, joka iskee päälle hyökyaallon tavoin, kun tuntematon ihminen luo tietynlaisen katseen, keinuu musiikin tahtiin hämyisellä tanssilattialla, hipaisee, ottaa vihdoin ja viimein kiinni lanteista ja tulee ihan lähelle. Siihen sanattomaan kommunikointiin, kieleen, jota molemmat kehoillansa puhuvat toisilleen. Ottaa kädestä kiinni ja taluttaa kotiinsa. Saa aikaiseksi värinän ja kiihtyneen hengityksen. Estottoman nautiskelun puolin ja toisin.

Antaa luvan painaa kynnet selkäänsä, koskea tuhansin eri tavoin. Tunnustelee ilman kiirettä, kuinka keho reagoi suudelmiin, näykkäisyihin, silittämiseen, hellään tukistamiseen.

Antaa luvan purra tyynyä, etteivät naapurit heräisi.

Rakastuminen siihen tunteeseen on helppoa. Ihmiseen rakastuminen on paljon monimutkaisempaa, kun arki on eri maailmoista. Kun tietää, ettei elämät kohtaa oikeasti koskaan. Onneksi tunteeseen voi uudelleen rakastua kerta toisensa jälkeen, hakea annoksen rakkautta ilman lupauksia huomisesta tietäen, että samaan katseeseen ja tanssilattialla keinumiseen voi törmätä uudelleen, jos haluaa. Molemmat tietää sen. Molemmat kokevat kehojen ja mielen yhteisymmärrystä ja se riittää nyt, kun kumpikaan ei ole vielä tavannut omaa rakkausihmistään.”

X