”Tänä vuonna isäni jää ilman isänpäiväkorttiani”
”Nyt tuli tilaisuus kirjoittaa aiheesta joka ahdistaa vuosi vuodelta enemmän. Se on isänpäivä. Se marraskuun piinapäivä.
Lapsuudestani muistan hyvin vähän ja ”isä” on syyllinen siihen, että olen paljon halunnut asioita unohtaa.
Hän ei koskaan ollut kuin isä. Ei koskaan ottanut mukaan kodin askareisiin, pitänyt sylissä tai lukenut kirjaa. Hän oli hahmo, joka suuttui nollasta sataan sekunneissa, löi jos sille tuulelle sattui ja käytti paljon henkistä väkivaltaa. Ehkä se kohdistui eniten minuun, kun olin perheen ainoa tyttö. Lapsi, jota hän ei halunnut. Vain vanhemman veljeni, joka tänäkin päivänä näyttäytyy hänen silmissään täydellisenä kaikkine vikoineen.
Emme ole olleet ”isän” kanssa läheisiä myöskään aikuisiälläni. Kuitenkin, kun minusta oli tulossa äiti, kirjoitin hänelle kirjeen siitä, miten toivoisin hänen olevan kuitenkin jälkikasvulleni isoisä, se joka vie kalaan ja opettaa tekemään saunavihtoja. Kaikesta meidän välisestä riitelystä huolimatta olisin halunnut lapsille myös yhden isoisän.
Totuus on kyllä ollut erilaista. Häntä ei kiinnosta olla minun tai perheeni kanssa tekemisissä. Hän ei lapsille edes juttele kun muutaman kerran vuodessa poikkeaa meillä syntymäpäivillä. Muuten vierailu ei tule kuuloonkaan. Hän ei kysele kuulumisia eikä soittele.
Kuitenkin isänpäivänä viime vuonna sain ivallisen viestin, jossa hän kiitti isänpäivä onnitteluista. Sellaista viestiä en ollut lähettänyt, se on vuosi vuodelta vaikeampaa. Muistaa ihmistä edes tekstiviestillä, jota ei isäksi, saati isoisäksi voi kutsua.
Tänä vuonna olen tehnyt päätöksen ; häntä meidän perhe ei enää isänpäivänä muista. Ei viestillä tai muullakaan.
Sitä vastoin juhlimme miestäni, joka on maailman paras isä. Isä, jolla on aina aikaa lapsille, mies jolle perhe on tärkein. Joka halaa ja pussaa lapsia joka päivä, muistaa kertoa heille miten ovat tärkeitä. Opettaa heitä lempeästi ja on kärsivällinen. Kannustaa ja rohkaisee, harrastaa lasten kanssa.
Mies joka ainoana, mutta maailman parhaana esimerkkinä on lapsilleni isä. Isolla I:llä.”
Kommentit