Havaintoja parisuhteesta

”Tänäänkin tunnen itseni rakastetuksi”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta
Tässä minun rakkaustarinani, kai se pitää sisällään myös niitä havaintojakin.

Kirje rakkaalleni

Tapasimme puolitoista vuotta sitten puolivahingossa.
Olit sinnikäs, et voinut tietää, että olin juuri päättänyt, etten enää tapaa ketään, en uusia enkä vanhoja.
Painostitkin hieman, mitä en yleensä siedä.
Kun näimme ensimmäisen kerran, se oli menoa, vietimme heti kaksi yötä yhdessä, puolet ajasta tuosta sängyssä.
Tavatessamme olin rikottu ja pettynyt miehiin. Niin monet ghostaukset, petetyt lupaukset, varanaisena olot tahtomattani, olivat jättäneet jälkensä.
Pikkuhiljaa kuukausien myötä aloin luottamaan sinuun, uskalsin avata itseni ja haavani, luottaen että et säikähdä ja häviä. Kanssasi olen opetellut käsittelemään myös elämäni traumoja, tiedän, että olet turvanani.
Opettelin rakastamaan uudelleen, etenkin itseäni, näkemään maailman tavallasi.
Taannoin kysyin mikä on parasta siinä, että olemme yhdessä, vastasit: sinä, en muuttaisi mitään.
Myös sinä olet ollut haavoilla ja rikki aiemmin, olen odottanut, että uskallat avata haavasi minulle, niin on tapahtunutkin.
Sinussa näen itseni ja sen kuinka kaunis rakkaus ja parisuhde voi olla.
Luotan taas ihmisiin ja nautin siitä, että saan sinulta juuri sitä mitä tarvitsen, rakkautta, läheisyyttä, kunnioitusta, hyväksyntää, seksiä.
Olen onnellinen siitä, että olet tässä hetkessä läsnä.
Olet opettanut minut uudelleen itkemään, rakastamaan, näkemään elämän kauneuden, luottamaan.
Tänään(kin) illalla, kun tulet kotiin, odotan että pääsen päivän päätteeksi turvaan kainaloosi. Ehkä puhumme päivästä ja nauramme, ehkä olemme hiljaa, nauttien ihojemme kosketuksesta. Suutelet minua ja toivotat hyvää yötä. Käännymme ja suutelen olkapäätäsi, tunnen itseni rakastetuksi.
Rakastan sinua tänään, toivottavasti myös vuosien päästä.
X