Havaintoja parisuhteesta

Tinder, tuo aikamme ihmistivoli

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

En ole koskaan käynyt Kouvolassa enkä Tinderissä. Kouvolassa tekisi mieli joskus käydä. En tiedä miksi. Jokaisella meillä kai on oma perverssiomme.

Olen ollut muutaman kerran sellaisen ihmisen vieressä, joka pelaa Tinderiä. Peli menee niin, että puhelimen ruudulle tulee esille ihmisten kuvia ja pelaaja laittaa sormensa heidän naamalleen ja vetää sivuun. Minuutissa ehtii sivuuttaa jopa kymmeniä ihmisen kuvia.

Joskus liike hiljenee, kun vastaan tulee kasvot, jotka miellyttävät. Silloin pelin henkeen kuuluu, että itselle tuntemattomalla tavalla merkataan henkilö sellaiseksi, jonka naama on miellyttänyt pelaajaa. Jos sattuu käymään niin, että jossain toisaalla samaa peliä pelaava on tehnyt samoin oman kuvan kohdalla, niin kyseessä saattaa olla vuosisadan rakkaustarinan alku.

Olen myös kuullut, että profiileilla on kuvan lisäksi tarjolla myös esittely itsestään. Eräs Tinderiä vierelläni pelannut tosin on sanonut minulle, että eivät ne kirjoitukset ketään kiinnosta, että naamalla tai vartalolla täällä pelataan. Kuka sanoja kaipaa. Ne tulevat sitten kun ovat tullakseen.

Tosin olen sellaisenkin tarinan kuullut, että naama ei ihan joka kerta vastaa todellisuutta. Tarina kertoo treffeistä, jossa Tinderin kolmekymppinen pelaaja oli livemaailmassa osoittautunut noin viisikymppiseksi jo hieman kokeneemmaksi pelaajaksi. Syyksi tuolle parinkymmenen vuoden epäjohdonmukaisuudelle pelaaja oli ilmoittanut, että kyseisessä pelissä nuoruus on valttia ja jos sitä ei enää ole, niin se pakotetaan olemaan.

Olenkohan minä tässä liian kyyninen? Minua kyynisempiäkin on. Eräs tuttavani keksi Tinderille mainossloganin. Se menee näin. ”Tule Tinderiin, puolisosi on jo täällä.” Sitä minä jaksan ihmetellä, että onko Tinder se kaikkein turvallisin paikka hakea suhteen ulkopuolista seksiseuraa? Sinne pitää kuitenkin laittaa kuva ja nimi itsestään. Olisihan se jotenkin romanttinen ajatus, että avioparin molemmat osapuolet löytäisivät toisensa yllättäen Tinderissä uudestaan. Tykkäsivät toistensa naamasta ja lähtisivät Tinder-treffeille. Onnistuneiden treffien jälkeen ei edes tarvitsisi pohtia sitä, että mennäänkö jatkoille meille vai teille, koska voisi mennä ihan vain molempien kotiin.

Olen minä kuullut sellaisiakin tarinoita, jossa Tinder on yhdistänyt kaksi rakkautta janonnutta yksinäistä toisiinsa, ja naaman tykkäyksestä on alkanut muodostumaan oikea vuosisadan rakkaustarina, tai vuosikymmenen rakkaustarina, tai vuoden rakkaustarina, tai no, helvetinkö väliä sillä ajalla on. Rakkaudella on.

Joten onhan Tinderillä paikkansa. Hakee sitten aviopuolisoa tai hetkellistä toisen ihmisen sormenjälkeä iholle, niin tarkoitus on kaunis. Kunhan muistamme yhden pienen asian. Yritetään kunnioittaa toisiamme.

Joten laittakaahan ihmiset Tinder laulamaan.

Minä menen mieluummin Kouvolaan.

Lue myös

X