”Väkivaltaisen suhteen jälkeen en uskonut kohtaavani mitään näin uskomatonta”

”Harkitsin eroa lähisuhdeväkivallan ja taloudellisen väkivallan vuoksi vuosia. Vuosia ihan liian pitkään. Eka kerta oli kun hän oli hävittänyt omaisuuttani ja toka kerta ennen naimisiin menoa. Alttarilla en itkenyt onnesta, turruin tunteisiin. Lopetin puhumisen ehdottoman puolisoni kanssa, usein hän raivosikin miksen puhu.

Seksi oli pakkopullaa kun olin henkisesti niin lopussa. Housut pois, hätäinen orgasmi ja mies sammui  session jälkeen. Jos oli viikko kaksi ilman seksiä, miehestä tuli vihainen, joten pikaseksi piti hänet tyytyväisenä. Takaapäin kun pantiin niin oli helppo päästä äkkiä tilanteesta ulos.

Mun olis pitänyt myös tehdä erillaisia juttuja häneen seksifantasioihin liittyen ja koin että mua painostettiin niihin. Välillä suostuin jotta pidin hänet leppoisena. Toisinaan meidän sessiot tuntui raiskaukselta.

Lapset piti liitossa sekä vanhat uskomukset… ”sulla on niin hyvä mies”.

Joo kulisseissa olikin. Kahdestaan tai lasten kuulla sain välillä kuulla kunniani. Siedin liian pitkään ja yhtäkkiä yhtenä päivänä tuli seinä vastaan ja pudotin suuren pommin joka oli kaikille yllätys. ”Teillä meni niin hyvin”. Ex tänäkään päivänä tajua tehneensä mitään väärää, minähän se huono vaimo olin.

Jälkeenpäin sain itse kuulla olevani ehdoton. Voin välillä niin pahoin että oksentelin ja ripuloin, voin tässä suhteessa niin huonosti. Uskoin etten koskaan kykene mihinkään suhteessen kenenkään miehen kanssa ja että en saisi ikinäkään mitään orgasmia.

Mulla on tällä hetkellä jotain ensiluokkaisen kaunista: mulla on suhde jossa minua kohdellaan kuin kuningatarta. Luulin että tämmöinen seksi mitä uudessa suhteessa on, näkyy vain leffoissa ja sarjoissa. Älykkyys, feminismi ja arvostus on nyt seksikkäintä jota tiedän.

Meidän välinen yhteys, luottamus, kunnioitus on jotain niin kaunista ettei sanat riitä. Hän rakastelee minua tunteja… saan yössä lukuisia orgasmeja. Jokainen sana, kosketus ja teko on herkkä, rauhallinen, viipyilevä, kuuma…

Hän on feministi-mies ja luulin heidän olevan totaalinen harvinaisuus tai jopa silkka mahdottomuus. Kun tapaamme, rakastelemme lähes koko yön pitkään ja hitaasti ja tunnen olevani ensimmäistä kertaa elämässäni todella elossa. Nautintoni on hänelle kunniaasia ja rakastan tehdä hänelle kaiken täysillä takaisin.

Mä en saa mielestäni sitä, kun hän on mun päälläni, työntynyt sisälleni kuin aika-käsitettä ei olisi olemassakaan, kiihko saa meidät humaltumaan, hänen huulensa hivelevät huuleni lisäksi vartaloni eri kohtia vuoron perään – viipyillen ikuisuudelta tuntuvan ajan – ja hän ottaa käsistäni kiinni nostaen ne täydellisen hellästi mutta kiihkeästi kohti sängynpäätyä… Sinä hetkenä olen täysin hänen armoillaan ja yksin hänen.”