10 faktaa: Naisen sydän on lujilla

Moni nelikymppinen nainen kärsii jo erilaisista sydänoireista. Onneksi sydänsairauden vaaraa voi pienentää muuttamalla elintapojaan.

1. Nainen vähättelee oireitaan

Naisen ja häntä hoitavan lääkärin voi olla vaikea yhdistää potilaan oireita sydämeen, sillä naisilla on enemmän epätyypillisiä sydänsairauden oireita kuin miehillä. Näitä oireita ovat hengenahdistus, huonovointisuus, uupuminen ja epämiellyttävä tunne ylävartalolla, eivätkä ne tule aina rasituksessa. Aina oireita ei edes ole. Toisaalta tyypillinen rintakipu on naisillakin yleisin sydänoire.

Naisella sepelvaltimotauti ilmenee 10 vuotta myöhemmin kuin miehellä, ja siksi nainen voi erehtyä pitämään oireitaan ikään kuuluvina kiusoina. Yli 60-vuotiaan naisen pitäisi hakeutua lääkärille, jos hän vähänkin epäilee itsellään sydänvaivaa. Näin on tehtävä esimerkiksi, jos ennen hyvin sujunut porraskävely muuttuu raskaaksi ja voimat katoavat jaloista.

Jokainen rintakipu ei ole peräisin sydämestä. Syitä riittää lihaskivusta paniikkihäiriöön. Oli syy mikä tahansa, se pitää selvittää.

2. Lääkärin voi olla vaikea huomata naisen sepelvaltimotautia

Sepelvaltimo-oireista, esimerkiksi rintakivusta, kärsivillä naisilla 20 prosentilla on varjoainekuvauksessa avoimet sepelvaltimot. Tällöin oireiden takana on usein pienten suonten tauti, joka ei näy kuvauksessa. Se paljastuu tarkassa oireanalyysissä tai sydämen hapenpuutetta mittaavissa tutkimuksissa, kuten rasituskokeessa.

Pienten suonten tauti ei vaadi pallolaajennusta eikä ohitusleikkausta. Lääkkeet ja riskitekijöiden hallinta elämäntavoilla lievittävät oireita ja estävät sairautta muuttumasta vakavaksi.

3. Suomalainen nainen menehtyy yleisimmin sydänsairauteen

Sydän- ja verisuonitaudit, lähinnä sepelvaltimotauti ja aivoinfarkti, ovat yleisin naisten kuolinsyy. Meillä nainen kuolee kuusi kertaa todennäköisemmin sepelvaltimotautiin kuin rintasyöpään. Toissa vuonna sepelvaltimotautiin menehtyi 5 200 naista. Naiselle sydänkohtaus on usein kohtalokkaampi kuin miehelle, sillä nainen ei hakeudu ajoissa hoitoon.

4. Sydäntautien vaaratekijät ovat naiselle vakavampia kuin miehille

Sydäninfarktin todennäköisyyttä selvitettiin maailmanlaajuisessa Interheart-tutkimuksessa yhdeksän eri riskitekijän avulla. Sydäninfarktin saaneista naisista 94- ja miehistä 90-prosentilla oli vähintään yksi näistä riskitekijöistä. Kolesteroli, suuri vyötärönympärys, ruokavalio, tupakointi ja stressi olivat yhtä merkittäviä riskitekijöitä miehillä ja naisilla. Naisilla korostuivat kohonnut verenpaine, diabetes ja vähäinen liikunta.

Suomalaisten oma riskilaskuri löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Sen avulla selviää sairastumisriski seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikä voi tuudittaa testin tekijän vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen. Nelikymppisen riski on testin mukaan aina pieni, sillä ikä lisää sairastumisen vaaraa merkittävästi. Oma ennuste on lähempänä totuutta, kun laittaa testin ikä-kohtaan vaikka luvun 60. Laskuri auttaa myös vertaamaan omaa riskiä muiden samanikäisten riskiin.

5. Lieväkin ylipaino saattaa lisätä valtimotaudin vaaraa

Ihminen on painoindeksin mukaan ylipainoinen, kun hänen painoindeksinsä osuu välille 25–29,9 kg/m2. Naisilla lievä lihavuus lisää sepelvaltimotaudin riskiä 20 prosenttia. Kun painoindeksi kasvaa lievän ylipainon ylärajoille, vaara sairastua kakkostyypin diabetekseen tulee hoikempiin verrattuna kaksinkertaiseksi, ja diabetes on valtimosairaus. Lievästikin ylipainoisen kannattaa selvittää painon haitalliset seuraukset eli verenpaine ja veren rasva- ja sokeriarvot. Jos niissä on vikaa, painoa pitäisi saada pienemmäksi.

Osa ylipainoisista on niin sanottuja metabolisesti terveitä, joilla paino ei vaikuta veren koostumukseen. Yhden riskitekijän olemassaolo ei vielä tarkoita, että sydän sairastuu.

6. Raskaus paljastaa tulevan valtimotaudin

Raskaus on naisen ”rasituskoe”, joka saattaa kertoa paljon tulevasta valtimosairauden riskistä. Sen aikana kohoava verenpaine tai verensokeri antaa erityisen syyn seurata terveydentilaa ja noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Vaikka raskausdiabetes yleensä paranee, siihen sairastuneille jää monesti metabolinen oireyhtymä. Heistä suuri osa saa seuraavan 10 vuoden aikana pysyvän diabeteksen.

7. Diabetes kuormittaa naisen verisuonistoa miehiä enemmän

Alle 65-vuotiaan naisen riski sairastua sepelvaltimotautiin on kolmanneksen pienempi kuin miehen, koska riskitekijöistä korkea kolesteroli ja tupakointi rasittavat miestä enemmän. Vaihdevuosissa sukupuolietu pienenee, sillä kun estrogeenin tuotanto hiipuu, hyvän kolesterolin pitoisuus pienenee huonon kustannuksella. Diabetes kasvattaa naisen valtimosairausriskin terveeseen verrattuna viisinkertaiseksi ja poistaa nuorempien naisten sukupuoliedun. Diabetekseen liittyy usein kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö, sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kumpikin.

Normaalipaino ja säännöllinen liikunta ehkäisevät diabetesta. Ne ovat erityisen tärkeitä, jos suvussa on diabetesta tai naisella itsellään on ollut raskausdiabetes.

8. Viisikymppinen nainen tietää jo arvonsa

Eurooppalaisessa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisysuosituksessa naista kehotetaan mittauttamaan kolesteroli-, verenpaine- ja verensokeriarvonsa viimeistään, kun vaihdevuodet lähestyvät. Suositus pyrkii ottamaan huomioon valtiot, joissa terveydenhuollon resurssit ovat huonot. Suomalaisten kannattaisi sydän- ja verisuonisairauksille altistavan perimänsä vuoksi selvittää riskinsä tätä aiemmin. Riskin arviointi onnistuu, kun tiedossa on omat verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvot sekä tieto tupakoinnista ja sukutaustasta.

Arvion voi hyvin tehdä ensimmäisen kerran parikymppisenä. Se on todella tarpeen, jos lähisukulaisella on ollut sydäninfarkti, aivoverenkierron häiriö tai muu valtimosairaus ennen eläkeikää. Jos nuorena kaikki on hyvin, jatkossa laboratoriossa kannattaa käydä viiden vuoden välein. Mahdolliset riskitekijät on hoidettava, ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla. Riskinarvio uusitaan tilanteen mukaan, tarvittaessa vuosittain. Perinnöllisten kolesterolihäiriöiden suvuissa veren kolesterolimääritys pitää tehdä lapsuudessa.

9. Stressi kuormittaa naisen sydäntä

Pitkäkestoinen stressi nostaa verenpainetta ja lisää stressihormonien eritystä, mikä kohottaa kolesteroliarvoja ja lisää veren hyytymis- ja tulehdusalttiutta. Tuoreen, kahdeksassa EU-maassa tehdyn tutkimuksen mukaan työstressi kohottaa vaaraa sairastua sydäntautiin noin 20 prosentilla. Saattaa olla, ettei stressi sinänsä vaaranna sydäntä, vaan sen takana usein olevat epäterveelliset elämäntavat.

Stressaantuneella esimerkiksi alkoholia saattaa kulua kohtuutta enemmän. Työ ei ole ainoa ihmiselle henkisiä paineita aiheuttava asia. Ruuhkavuosia elävällä naisella on monesti elämässä niin paljon hoidettavaa, että itsestä huolehtiminen tahtoo jäädä vähemmälle. Silti pitäisi etsiä omaa aikaa ja pitää huolta itsestä, eikä vain muista.

10. Viimeistään kolmekymppisenä tulisi paneutua painonhallintaan ja lisätä liikuntaa

Sepelvaltimotaudissa sydämen verensaannista huolehtivat valtimot ahtautuvat. Ahtaumat syntyvät, kun valtimoiden sisäseiniin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi. Prosessi on hidas ja mitä aikaisemmin siihen itse elintavoilla vaikuttaa, sitä parempi.

Sepelvaltimotauti ei tule puskista. Se on elämäntapatauti, joka on pitkälti ehkäistävissä. Perimää ei voi muuttaa, mutta yhden riskitekijän olemassaolo ei vaaranna henkeä, jos elintavat ovat kunnossa. Kun ne ovat kunnossa, oman sydäntautiriskin voi jopa puolittaa.

Vähäsuolainen, vähän kovaa ja kohtuudella pehmeää rasvaa sekä paljon kuituja sisältävä ruoka on sydämelle hyväksi. Suolan sisältämä natrium kohottaa verenpainetta. Kova rasva muuttaa veren rasva-arvoja haitalliseen suuntaan ja lisää haitallista LDL-kolesterolia. Kuidut sitovat kolesterolia, joten ruokavalioon kannattaa lisätä täysjyväviljaa ja kasvikunnan tuotteita.

Kasvisvoittoinen ruokavalio ja liikunta pitävät painon kurissa. Liikunta keventää myös suoraan riskitekijöiden taakkaa: säännöllisenä se alentaa verenpainetta, kasvattaa veren hyvän HDL-kolesterolin määrää ja pienentää sen triglyseridipitoisuutta.

Tupakoimattomuus ja alkoholin käytön pitäminen kohtuudessa kuuluvat sydänystävällisiin elintapoihin.

Asiantuntijana ylilääkäri Mikko Syvänne, Suomen Sydänliitto.

Teksti: Virve Järvinen