Hyvinvointi

35 vinkkiä – Lähde luontoon!

Teksti:
Taru Jussila

Luonnossa voi rentoutua, virkistyä ja kasvattaa kuntoa. Luontoharrastamisen alkuun pääset ilman erityistaitoja tai -välineitä. Lumoudu luonnon äänistä, tuoksuista, kasveista, eläimistä ja maisemista. Näin saat itsellesi rutkasti terveyttä ja hyvää oloa!

Lähde luontoon!

1. Luonnosta olemme aikojen alussa keränneet ravintomme ja metsä on ollut suojamme. Yhteytemme luontoon on kiireessä unohtunut.

2. Luontokokemukset vaikuttavat mielialaan lisäämällä myönteisiä ja vähentämällä kielteisiä tuntemuksia.

3. Luonto innostaa liikkumaan – siellä tulee liikuttua lähes huomaamatta. Liikkuminen auttaa terveyden ylläpitämisessä ja jaksamisessa.

4. Stressihormonien kortisolin ja adrenaliinin taso laskee ihmisen viettäessä aikaa luonnossa. Pitkäaikainen ja voimakas stressi altistaa joukolle sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, tyypin 2 diabetekselle ja masennukselle.

5. Luonnossa vietetyn ajan jälkeen keskittymiskyky paranee.

6. Luonto rentouttaa sekä lihakset että mielen. Rento mieli on luova!

7. Luonto saattaa jopa vähentää kipu-tuntemusta ja edistää parantumista.

8. Luonnosta saa esteettisiä elämyksiä, ja luonnon tapahtumien seuraaminen tuottaa mielihyvää. Tiedäthän tunteen, kun ajantaju katoaa nuotiota katsellessa. Muistatko miltä heinäsirkan sirinä kuulostaa? Kuinka kaunis on kirkas tähtitaivas? Miten lempeä on kesäyön heleys?

9. Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi -tutkimuksessa todettiin, että elpymiskokemukset mieluisissa luontoympäristöissä olivat selvästi vahvempia kuin mieluisissa kaupunkiympäristöissä. Parhaiksi alueiksi koettiin laajahkot metsä- tai virkistysalueet sekä rannat.

10. Luonnossa voi vain olla. Jo pelkän oleilun on todettu olevan hyväksi, esimerkiksi laskevan verenpainetta ja pulssia. Elpymiskokemuksen on tutkittu olevan vahvempi, kun ihminen liikkuu, mutta jo pelkällä luontoympäristöllä on vaikutusta.

11. Luonto antaa voimaa sekä keholle että mielelle. Ajan viettäminen ja liikku-minen luonnossa parantaa terveyttä, ehkäisee sairauksia, pidentää elinikää ja lisää tyytyväisyyttä elämään.

12. Vältä luonnossa suorittamista keskittymällä luonnon löytämiseen ja sen havainnoimiseen. Istahda mieluummin kannonnokkaan kuin juokse tukka putkella metsäpolulla.

Näin pääset luontoliikunnan alkuun

Luonnossa liikkuminen on helppoa ja halpaa. Alkuun pääset tavallisilla välineillä ja kohtuullisella kunnolla.

13. Luonnon elvyttävä vaikutus ei johdu niinkään sen väreistä tai muodoista, vaan kokonaiskokemuksesta ja lumoutumisesta. Läpipääsemätön ryteikkö ei näkymänä ja ympäristönä elvytä samoin kuin vaikkapa kaartuva metsäpolku, jota voi seurata nähdäkseen, mitä mutkan takaa paljastuu.

14. Iso-Britanniassa tehty tutkimus osoitti, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin oli pienempi alueilla, joissa luonto oli lähellä. Myös eri tuloluokkien välinen kuolleisuusero oli pienempi näillä alueilla.

15. Yksistään luontoa esittävien kuvien tai videoiden katselemisella on elvyttävä vaikutus. Esimeriksi tietokoneen näytön taustakuvaksi kannattaa valita luontokuva. Myös työpisteestään avautuvaan ikkunanäkymään kannattaa panostaa, jos mahdollista. Ikkunanäkymillä on merkitystä!

16. Suomalainen rikkaus on se, että luontoon pääsee usein astumalla oman kodin ovesta ulos. Tätä suurta rikkautta kannattaa hyödyntää. Anna lähiluonnolle mahdollisuus lisätä hyvinvointiasi!

17. Kansallispuistoissamme ja luonnonsuojelualueilla on vuosittain kaksi miljoonaa kävijää. Hyödynnä sinäkin omaisuutta, jonka ylläpitoon osallistut.

18. Suojelualueet eivät suojele vain luontoa, vaan myös ihmisen yhteyttä luontoon. Ihminen on aina ollut riippuvainen luonnosta ja tarvitsee luontoa voidakseen hyvin.

19. Löydä oma tapasi liikkua luonnossa. Luonnossa voi joko vetäytyä omaan rauhaan tai hoitaa sosiaalisia suhteitaan esimerkiksi ystäviinsä ja kumppaniinsa.

20. Itselle ja omalle perheelle mukavin tapa oleilla ja liikkua luonnossa löytyy, kun tutustuu erilaisiin luonto- ja retkikohteisiin vierailemalla niissä.

21. Luontoharrastamiseen ei kyllästy, koska siellä pystyy harrastamaan monia asioita. Siellä voi esimerkiksi: kävellä, sauvakävellä, juosta, pyöräillä, retkeillä, vaeltaa, tarkkailla luontoa, hiihtää, lumikenkäillä, retkiluistella, meloa, veneillä ja uida.

22. Luontoliikkumisen aloittaminen ei vaadi erityisen hyvää peruskuntoa tai välineistöä. Lähes jokaiselta löytyy luonnossa liikkumiseen tarvittavat vaatteet ja kengät.

23. Vaikka et olisi juuri liikkunut, pystyt jo ensi kesänä lähtemään 10-15 kilometrin päiväretkelle luontoon. Voit harjoitella tekemällä joka viikko tunnin tai kahden lenkin kantaen 5-7 kilon reppua selässäsi. Pidennä lenkkejä hiljalleen ja kävele reippaasti, mutta kuitenkin niin, että pystyt puhumaan puuskuttamatta.

24. Hanki harjoituskaveri. Voitte tsempata toisenne liikkeelle silloin kun toinen ei jaksaisi lähteä liikkumaan.

Metsään haluan mennä nyt!

Keräsimme listan mielenkiintoisista päivä- ja viikonloppuretkikohteista ympäri Suomea. Ne sopivat hyvin myös retkeilytaivaltaan aloitteleville.

25. Kukkaretkelle Lenholmiin
Missä: Lenholmin luonnonsuojelualue, Länsi-Turunmaa.
Mitä: Lehtoalueen kukinnot lumoavat kulkijan äitienpäivästä alkaen. Alue on suhteellisen pieni ja hyvin reititetty, polku poikkeaa välillä myös merenrantaan. Muistathan, että kukkia ei saa poimia luonnonsuojelualueelta.

26. Pähkinäpensaiden perässä Karkaliin
Missä: Karkalin luonnonpuisto, Karjalohja.
Mitä: Etelä-Suomen hienoimpia lehtoja. Siellä voi ihastella niin keväistä vuokkoloistoa kuin pähkinäpensaiden holvikaaria polkujen yllä. Puiston tiukka sääntö on, että polulta ei saa poistua.

27. Kolovedelle saimaannorpan seuraksi
Missä: Koloveden kansallispuisto, Enonkoski, Heinävesi.
Mitä: Kolovesi on helppo soutelu- ja melontakohde, vaikkei olisi liiemmin liikkunut vesillä. Kulkuvälineitä saa vuokrata paikan päältä. Jylhät maisemat saavat hiljentymään; pystysuoraan vedestä nouseva kallio voi kohota useiden kymmenien metrien korkeuteen. Kolovedellä saattaa nähdä jopa saimaannorpan.

28. Tammisaaren saaristoon merimelomaan
Missä: Tammisaaren saariston kansallispuisto, Raasepori.
Mitä: Tammisaaren sisäsaaristo on niin suojainen, että siellä suunnistustaitoisen aloittelijankin on helppo meloa. Vuokravälineitä ja merimelontakursseja on tarjolla.

29. Hotelliretkelle Lappiin
Missä: Urho Kekkosen kansallispuisto, Inari,
Sodankylä, Savukoski.
Mitä: Kansallispuisto ja Kiilopään maisemat ovat aloittelevalle retkeilijälle helposti saavutettavissa. Tunturiin pääsee heti hotelleilta ja alue on suhteellisen helppokulkuinen. Paras aika maisemien ihailuun on alkukesästä ja ensimmäisten pakkasten jälkeen syksyllä, kun itikat eivät ole riesana.

30. Karhunkierrokselle oppaan kanssa
Missä: Oulangan kansallispuisto, Kuusamo ja Salla.
Mitä: Oulangan puiston läpi kulkeva Karhunkierros on erinomainen sekä aloittelijan että kokeneemman retkeilijän kohde. Palvelut Karhunkierroksella ovat hyvät; halutessaan mukaan voi ottaa vaikka oppaan. Pienen Karhunkierroksen mitta on 12 kilometriä.

31. Repovedelle kuntoilemaan
Missä: Repoveden kansallispuisto, Kouvola ja Mäntyharju.
Mitä: Kansallispuistossa on suuria korkeuseroja ja siellä pääsee liikkumaan muun muassa riippusiltaa pitkin. Alueella on sinänsä helppo liikkua, mutta korkeuserot antavat haastetta hyväkuntoisellekin retkeilijälle. Vuoriksi kutsuttujen mäkien päällä retkeilijää odottaa kaunis maisema.

Lasten kanssa liikkuville

32. Korteniemen perinnetila
Missä: Liesjärven kansallispuisto, Tammela.
Mitä: Kesäisin perinnetilan pihalla kulkevat vapaana kanat ja riikinkukot ja aidan takana kurkistelee lampaita sekä muita alkuperäisrotuisia kotieläimiä. Entinen metsänvartijatila on säilynyt muuttumattomana yli sata vuotta.

33. Koveron perinnetila
Missä: Seitsemisen kansallispuisto, Ikaalinen.
Mitä: Koverossa pääsee seuraamaan, minkälaista elämänmeno oli 1900-luvun alussa. Tila ei ole museo, vaan siellä pääsee esimerkiksi kokeilemaan, miten rukilla kehrätään ja käsikivillä jauhetaan jauhoja.

34 Pyhä-Häkin peikkometsä
Missä: Pyhä-Häkin kansallispuisto, Saarijärvi.
Mitä: Puiston vanhimman puun ympäri eivät ylety edes isän kädet. Pyhä-Häkin metsiä voi kutsua todellisiksi peikkometsiksi; alue on koskematonta aarniometsää.

35. Hämeen järviylängölle hevosvaellukselle
Missä:Tammela, Hämeenlinna.
Mitä:Hämeen järviylänkö sijoittuu useamman kunnan alueelle. Se on luonnonhelmi keskellä Hämettä ja helposti saavutettavissa. Hämeen Härkätien maisemien luonto on monipuolista ja historiaa täynnä. Merkittyjä hevosvaellusreittejä on yhteensä 180 kilometriä. Luontoon.fi-sivuston lisäksi tästä alueesta ja sen reiteistä löytyy hyvin tietoa osoitteesta: www.hameenvirkistysalueyhdistys.fi

Lue lisää:Metsa.fi ja Luontoon.fi

Asiantuntijoina professori Kalevi Korpela, Psykologian laitos, Tampereen yliopisto ja erikoissuunnittelija Martti Aarnio, Metsähallitus; liikuntakoordinaattori Sami Halen, Suomen Latu; erikoissuunnittelijat Elina Pilke, Metsähallitus, puistomestari Teemu Laine, Metsähallitus

X