Hyvinvointi

Aivoverenkiertohäiriö – 10 kysymystä

Aivoverenkiertohäiriö iskee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta ja tekee terveestä ihmisestä toimintakyvyttömän. Iso osa aivoverenkiertohäiriöistä voitaisiin hoitaa tehokkaasti, jos potilaalle saataisiin apua heti oireiden ilmaannuttua.
Teksti: Anna.fi

1. Mitä aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan?

Aivoverenkiertohäiriössä (AVH) verisuoni tukkeutuu ja aiheuttaa aivoihin paikallisen kuolion eli aivoinfarktin. Verisuoni voi myös revetä ja aiheuttaa aivoverenvuodon. Yleisin aivoverenkiertohäiriö on aivoinfarkti. Verenvuoto aivoaineen sisään (ICH) ja lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV) ovat harvinaisempia.

Syy aivoinfarktiin on tavallisimmin verisuonten kovettumisen aiheuttama ahtauma tai sydämen seinämästä lähtöisin olevan, verivirran mukana kulkeutuva verihyytymä. Verisuoni ei ahtaudu hetkessä, vaan vuosien kuluessa, mutta aivoverenkiertohäiriön oireet ovat usein äkillisiä.

2. Millaisia muutoksia aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa?

Aivoinfarktissa tietty alue aivoista jää ilman happea. Aivoverenvuodossa vuotanut veri painaa ympäröivää kudosta ja aiheuttaa verenkierron estymisen ja kudoksen hapenpuutteen. Vaurio aiheuttaa oireita siihen osaan kehoa, jota ohjaava alue aivoissa on vaurioitunut. Se voi saada aikaan esimerkiksi pysyviä ja ohimeneviä halvausoireita ja ongelmia kielellisessä tai henkisessä toimintakyvyssä.

Joka toiselle sairastuneelle tapahtuma jättää arkielämää haittaavia oireita. Se vaikeuttaa muun muassa liikkumista, syömistä ja pukeutumista sekä heijastuu ihmissuhteisiin – sairastuneen persoonallisuus voi muuttua.

Aivoverenkiertohäiriö

3. Miten vakava sairaus se on?

Se ei pääsääntöisesti tapa siihen sairastunutta, vaan vammauttaa. Osa sairastuneista menehtyy viikkojen kuluessa. Aivoverenkiertohäiriö on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa sepelvaltimotaudin ja syöpien jälkeen.

AVH invalidisoi ihmisen usein vaikeasti ja pysyvästi: jopa joka viides dementoituu ja 15 prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon. Se on myös yhteiskunnan kannalta vakava sairaus, sillä vain psyykkisten sairauksien ja dementioiden hoito maksaa yhteiskunnalle sitä enemmän. Se aiheuttaa enemmän työkyvyttömyyttä kuin vaikka sydäninfarkti.

4. Kuinka moni siihen sairastuu?

Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 14 000 ihmistä. Sairaus yleistyy ikääntyessä niin, että 75-84-vuotiailla se on kolme kertaa yleisempi kuin 65-74-vuotiailla. Koska väestö ikääntyy, sairastuneiden määrä kasvaa lähivuosina. Jo nyt terveyskeskusten vuodeosastoilla suurin osa on AVH-potilaita.

5. Kuinka aivoverenkiertohäiriö oireilee?

Se tulee todella nopeasti ja muuttaa muutamassa kymmenessä minuutissa terveen ihmisen usein loppuiäkseen vaikeasti toimintarajoitteiseksi. Se voi varoittaa tulostaan ennakoivilla ja ohimenevillä oireilla, kuten raajojen voimattomuudella, puheen vaikeutumisella, nielemisvaikeuksilla ja suupielen veltostumisella, toisinaan ankaralla päänsäryllä. Koska ennakko-oireet eivät aina ole kivuliaita, ihminen ei välttämättä pidä niitä merkittävinä eikä huomaa hakea apua – avulla on tällöin oikeasti kiire.

6. Kuinka potilaalle annetaan ensiapua?

Maallikko ei pysty antamaan AVH-potilaalle ensiapua, ainoastaan hälyttämään apua eli soittamaan heti hälytysnumeroon 112 ja kertomaan, että epäilee aivoverenkiertohäiriötä. Aivoinfarktiin sairastunut voidaan usein pelastaa liuotushoidolla, kun hätäkeskus saa tiedon sairastumisesta heti oireiden alussa.

7. Kuinka potilasta hoidetaan?

Hoidolla pyritään estämään kuolioon menneen aivoalueen tuhoutuminen ja vähentämään kudostuhoa ja pysyviä halvausoireita. Jos oireiden alusta on vähemmän kuin kolme tuntia, potilasta voidaan hoitaa liuotushoidolla eli antamalla hänelle suonensisäisesti verisuonen tukosta avaavaa lääkeainetta. Tämä tehdään aivojen viipalekuvan jälkeen.

Hoito kestää tunnin, mutta sen jälkeen on oltava vuorokausi makuuasennossa, muuten tukos on vaarassa uusia. Liuotushoitoa ei voida käyttää, jos aivoissa on verenvuotoa tai potilaalla on vuotoherkkyyttä. Tällöin tilanteen paheneminen estetään tarkalla seurannalla ja erilaisilla lääkehoidoilla sekä pyritään välttämään komplikaatioita, joita ovat esimerkiksi sydäninfarkti ja keuhkoveritulppa.

8. Kuinka tehokasta hoito on?

Aivoverenkiertohäiriön liuotushoito on tehokasta: se parantaa selviytymismahdollisuuksia jopa neljä kertaa tehokkaammin kuin sydäninfarktin liuotushoito. Hoito jatkuu kuntoutuksella, kuten puhe-, fysio- ja toimintaterapialla.

9. Mitkä tekijät altistavat sairastumiselle?

Korkea verenpaine on suurin riski, sillä se ahtauttaa suonia ja siksi se pitäisi hoitaa alle 140/85 mmol/l. Tupakointi, korkea LDL-kolesteroli, ylipaino, sydänsairaudet ja diabetes lisäävät myös sairastumisen vaaraa.

Sairastettu TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkierron häiriö kasvattaa riskiä kymmenkertaiseksi sitä seuraavien muutamien viikkojen aikana. Kohtauksessa aivovaltimo tukkeutuu tilapäisesti lyhyeksi aikaa, mutta ei vaurioita aivoja pysyvästi. Kohtaus kestää muutamasta minuutista tunteihin ja aiheuttaa samanlaisia oireita kuin aivoinfarkti.

Vaikka TIA-kohtaus menee ohi, potilas on tuotava sairaalaan, jossa selvitetään riskitekijät ja aloitetaan riskitekijöiden hoito uuden aivoverenkiertohäiriön estämiseksi.

10. Miten aivoverenkiertohäiriötä voidaan ehkäistä?

Hoitamalla korkea verenpaine kuntoon eli vähentämällä suolaa, kovaa rasvaa ja runsasta alkoholinkäyttöä sekä tupakointia, liikkumalla ja pitämällä kilot kurissa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri; Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Jyrki Ollikainen, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Teksti: Virve Järvinen

X