Aivoverenvuoto yllätti

Hoitamaton verenpaine kosti Maijalle, 62. Hän sai aivoverenvuodon kauppareissun päätteeksi. Kuntoutuminen on jo hyvässä vauhdissa.

Maijan päässä risahtaa, kun hän purkaa kauppakassia. Päätä särkee rajusti. Olo on voimaton ja näkökenttä on kaventunut äkisti. Vointi muuttuu nopeasti huonommaksi, ja Maijan puoliso päättää hälyttää apua.

Sairaalassa tietokonekerroskuvaus kertoo, että kyse on aivojen sisäisestä verenvuodosta. Sen arvellaan johtuvan Maijan verenpainetaudista. Hänelle on määrätty siihen lääkitys, mutta hän on popsinut pillereitä vain satunnaisesti.

– Useimmiten sisäisen aivoverenvuodon syynä on hoitamaton verenpaine. Peräti 70 prosenttia tapauksista johtuu siitä. Myös ikä lisää aivoverenvuodon riskiä – valtaosa potilaista on yli 60-vuotiaita. On mahdollista sairastua nuorempanakin, mutta nuorilla aikuisilla aivoverenvuoto on harvinainen, neurologian professori Juhani Sivenius kertoo.
Pienikin pitkään kohollaan oleva verenpaine on aivoille haitallista ja lisää aivoverenvuodon varaa. Riskiin vaikuttavat sekä ylä- että alapaine.

-En voi tarpeeksi korostaa, miten tärkeää verenpaineen hoitaminen on aivoverenvuodon ehkäisyn kannalta. Sairaus on vakava: joka neljäs potilas kuolee kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausina. Henkiin jääneistä suurin osa kärsii erilaisista haitoista, kuten halvauksesta ja puhekyvyn menetyksestä.

Soita 112:een

Perimä ei lisää aivoverenvuodon vaaraa. Maijankaan suvussa ei ole muita sairastuneita. Sen sijaan verenpainepotilaita on useampia. Monet Maijan sukulaisista ovat hänen laillaan ylipainoisia, laiskanpulskeita sohvaperunoita. Liikunta ei kuuluu heidän elämäänsä.

– Liikunta suojaa aivoverenvuodoilta vähentäen sairastumisriskiä 30 prosentilla. Kun liikkuu ja syö terveellisesti, paino pysyy kurissa ja sitä kautta verenpaine normaalilukemissa. Elintavoista riskiä lisää voimakkaimmin runsas alkoholinkäyttö.
Tilapäinen liikakäyttö, esimerkiksi satunnainen viikonloppuhumala, ei aiheuta vuotoa, mutta jatkuva ryypiskely sen sijaan kyllä. Myös tupakointi lisää vuodon vaaraa, joten siitä olisi hyvä luopua.

Riskiä kasvattavat myös muut sairaudet, kuten diabetes, sekä muihin sairauksiin tarkoitetut lääkkeet. Etenkin verenohennushoito, jota käytetään sydämen rytmihäiriöihin, on merkittävä aivoverenvuodon syy.

– Hoitoa ei ole kuitenkaan syytä lopettaa, koska siitä saatu hyöty on moninkertainen aivoverenvuotoriskiin verrattuna, Sivenius painottaa.

Miehillä aivoverenvuotoa esiintyy kolme kertaa enemmän kuin naisilla. Syyksi on arveltu sitä, että miehet elävät naisia epäterveellisemmin. He käyttävät esimerkiksi alkoholia reippaammin kuin naiset. Sairaus ja sen oireet ovat molemmilla sukupuolilla samanlaiset.

– Aivoverenvuodon oireet ilmaantuvat äkisti. Ne riippuvat vuodon voimakkuudesta, mutta tavallisimpia ovat raju päänsärky, oksentelu ja halvausoireet. Pienialaisessa vuodossa voi esiintyä vain puutumis- ja aistioireita sekä pahoinvointia. Olivatpa oireet millaisia hyvänsä, ne ovat aina tavallisuudesta poikkeavia ja äkillisiä, ja apua pitää hakea heti. Käytännössä se tarkoittaa soittamista hätänumeroon. Mitä nopeammin potilas saa hoitoa, sen parempi. Jos vuoto kasvaa, vammojen määrä ja kuolleisuus lisääntyvät.

Tärkeintä tehokas kuntoutus

Ambulanssikyydillä kotikaupunkinsa yliopistolliseen sairaalaan kiidätetty Maija saa välittömästi apua. Häntä ei kuitenkaan leikata, mikä ihmetyttää hänen puolisoaan, joka on kuvitellut, että leikkaus on aivoverenvuodon ensisijainen hoitomuoto.

– Pääosa vuodoista hoidetaan yleishoidolla ja kuntoutuksella. Ainoastaan pinnallisessa verenvuodossa leikkaushoito parantaa tilannetta. Ennuste riippuu vuodon vaikeusasteesta. Jos vuotoon liittyy lieviä halvausoireita, ne voivat parantua kokonaan, mutta vaikeimmissa tapauksissa kuntoutumista tapahtuu hitaasti ja vähän. Aivoverenvuoto voi jättää jälkeensä myös tunne-elämän häiriöitä sekä älyllisiä haittoja.

Yleishoidolla tarkoitetaan verenpainelääkityksen aloittamista tai saattamista oikealle tasolle sekä muiden lääkitysten tarkistamista. Myös tupakointi tulisi lopettaa viimeistään nyt. Kuntoutus aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Se kattaa tarvittaessa fysio-, puhe- ja toimintaterapian.

– Tehokas kuntoutus on toipumisen kannalta tärkeintä. Prosessi on pitkä, keskimäärin puoli vuotta. Sen aikana potilas yleensä kuntoutuu siihen kuntoon, mikä tulee olemaan hänen kuntonsa jatkossakin. Useimmiten itsenäinen toimintakyky palautuu, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että potilas tuntisi itsensä täysin terveeksi. Kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että potilas pysyy sosiaalisesti aktiivisena ja että hän hakeutuu liikunnan pariin. Elämä ei lopu aivoverenvuotoon, mutta sen suunta voi muuttua.

Tämän Maijakin huomaa. Sairaalasta kotiuduttuaan hän ei ole oma itsensä, vaan joutuu rakentamaan minäkuvansa uudelleen. Hän on myös väsynyt. Maija ei anna periksi, vaan pakottaa itsensä päivittäin kävelylenkille. Olon kohennettua hän suunnistaa myös kuntosalille – hän on päättänyt parantua. Myös verenpainelääkkeistä tulee osa Maijan arkea, ja hän seuraa painettaan kotimittarin avulla.

– Kotimittausta on luotettavin tapa tietää, missä mennään. Kohonnut verenpaine ei yleensä oirehdi, joten ainut tapa varmistaa, että kaikki on hyvin, on mitata paine säännöllisesti. Jos sen tekee lääkärillä, tulisi se tehdä vähintään kahden vuoden välein silloin, kun on vielä terve.

Asiantuntijana neurologian professori Juhani Sivenius

Teksti: Maarit Vuoristo