Hyvinvointi

Akupunktio hoitaa kokonaisuutta

Teksti: Anna.fi

Kiinalaisen näkemyksen mukaan sairaus on häiriö kehon energian tasapainossa. Akupunktiolla pyritään palauttamaan energia takaisin harmoniseen tilaan.

Akupunktio hoitaa kokonaisuutta

Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihmiskehossa kulkee meridiaaneja, eräänlaisia kanavia, jotka kuljettavat energiaa. Päämeridiaaneja on yhteensä kaksitoista, kuusi yin- ja kuusi yang-energialle. Jokainen meridiaani on yhteydessä tiettyyn elimeen. Lisäksi energialla on kaksi tasoa: ihmisen suhde ulkomaailmaan sekä ihmisen sisäinen energia. Molemmat tasot ovat hoidon kannalta tärkeitä.

– Energia kulkee meridiaaneja pitkin ja veren mukana, kertoo kiinalaisen lääketieteen tohtori Jiangi Liu. – Sairaus voi vaikuttaa energian kulkuun. Kiinalaisen lääketieteen menetelmillä, kuten akupunktiolla ja kuivakuppauksella, parannetaan energian liikkumista.

Meridiaaneissa on akupisteitä, joiden kautta energiaan vaikutetaan akuneulojen avulla. Pisteitä on joka puolella kehoa, ja ne voivat vaikuttaa paikallisesti, mutta myös kehon toiseen osaan. Lisäksi pisteet vaikuttavat kaksisuuntaisesti, esimerkiksi samalla pisteellä voidaan hoitaa sekä korkeaa että matalaa verenpainetta. Hoidossa käytetään yleensä sekä yin- että yang-pisteitä, usein lisäksi myös tukipisteitä.

– Tieteellisesti ei vielä ole selvitetty, mitä meridiaanit ovat, mutta yleisimmän näkemyksen mukaan ne liittyvät hermoratoihin. Esimerkiksi päänsärkyä voidaan hoitaa laittamalla neula päähän tai vaikkapa jalkaan. Päähän laitettu neula vaikuttaa paikallisesti, jalassa oleva neula taas koko kehon läpi kulkevan hermoradan kautta.

Akupunktio vaikuttaa hermoston lisäksi ainakin hormonieritykseen ja immuniteettiin. Länsimaissa sillä hoidetaan erityisesti kipuja, mielialaa, stressiperäisiä ongelmia sekä hormonaalisia vaivoja, kuten lapsettomuutta ja kuukautisongelmia. Vakaviin sairauksiin akupunktio sopii tukihoidoksi. Diabeteksessa se voi tehostaa insuliinihoidon tehoa, ja syöpäsairauksissa se helpottaa muiden hoitojen sivuvaikutuksia.

– Kiinalainen lääketiede ei kuitenkaan ole pelkkää akupunktiota. Siihen liittyy myös muita hoitoja, kuten hieronta ja yrttilääkintä, sekä oikea ravinto ja liikunta, Jiangi Liu muistuttaa.

Mitä potilaassa tapahtuu?

Akupunktion tutkiminen tieteen keinoin on vaikeaa, sillä se on erittäin yksilöllistä hoitoa. Akupisteiden valintaan vaikuttavat ihmisen ja oireiden lisäksi ulkoiset seikat, kuten vuorokauden- ja jopa vuodenaika. Eri lääkärit saattavat myös valita saman ihmisen samaan sairauteen eri akupisteet, mutta molemmat hoidot voivat silti olla tehokkaita.

Suurin ero kiinalaisen ja länsimaisen lääketieteen välillä näkyy sairastuneen tutkimisessa. Länsimaissa tehdään verikokeita ja muita tutkimuksia, ja jos niistä ei löydy vikaa, ihmisen todetaan olevan terve. Kiinalainen lääkäri taas katsoo toimintakykyä – jos ihminen tai jokin hänen osansa ei toimi normaalisti, hän tarvitsee hoitoa, vaikka verenkuva olisi viitearvojen sisällä.

– Perinteisen filosofian mukaan täytyy aina katsoa, mitä potilaassa juuri sillä hetkellä tapahtuu, Jiangi Liu sanoo. – Yin ja yang muuttuvat jatkuvasti, ne ovat erilaiset aamulla ja illalla, ja joskus sairauden oirekin voi olla erilainen. Lisäksi oiretta ei pidetä sairauden syynä, vaan hoidetaan sairauden juurta. Unilääke voi auttaa nukkumaan, mutta jos unettomuuden syytä ei hoideta, oire palaa, kun lääkitys lopetetaan.

Kiinalainen lääketiede ei paranna kaikkea, kuten ei länsimainenkaan, mutta molemmille on tarvetta. Jiangi Liun mielestä hyvä hoitomuoto olisi niiden yhdistäminen. Kiinassa siihen ollaan jo menossa, ja länsimaissakin lisääntyy ajatus, että potilasta katsotaan kokonaisuutena. Hoidon tavoitteena tulisi olla hyvä elämänlaatu.- Kiinassa lääkäri opiskelee sekä psyykkisen että fyysisen puolen, kun taas länsimaissa yksi lääkäri hoitaa kehoa ja toinen mieltä. Ongelmia tuo täällä myös ajan puute. Suomessa lääkärillä ei välttämättä ole aikaa keskustella potilaan kanssa. Potilas lähetetään juoksemaan kokeisiin, ja seuraavalla tapaamisella annetaan lääke. Kiinalainen lääkäri puhuu ja kuuntelee.

Jiangi Liu on huomannut, että joillekin länsimaalaisille kiinalainen lääketiede on lähempänä uskontoa kuin tiedettä. Kiinalaisille heidän lääketieteensä on kuitenkin oikeaa tiedettä, vaikka se onkin enemmän kokemus- kuin tutkimusperäistä, tuhansien vuosien aikana kertynyttä tietoa.

– Akupunktion vaikutusmekanismeja tutkitaan paljon tieteellisesti. Vielä kaikki ei ehkä ole selvitettävissä, mutta tulevaisuudessa varmasti tiedetään enemmän. Silti ei tarvitse uskoa lohikäärmeisiin, jotta akupunktio tehoaisi, tohtori Jiangi Liu huomauttaa.

Miltä se tuntuu?

En ole innokas neulojen ystävä, joten olen varannut ajan helsinkiläisestä Akupisteestä, joka lupaa hoitoa pienillä neulamäärillä. Aluksi kerron akupunkturisti Maria Juseliukselle tarkasti terveydentilastani. Vaikka haen ensisijaisesti apua alaselän kipuun, hoidon kannalta on hyvä kertoa myös muista vaivoista.

Keskustelun jälkeen Maria Juselius mittaa pulssini – ei sitä tavallista, vaan molemmista ranteista ja kolmesta kohdin. Kuvailemieni oireiden ja pulssin perusteella valitaan viisi pistettä: oikea nilkka, molemmat polvitaipeet, vasemman ranteen sisäsyrjä sekä oikean kyynärvarren sisäpuoli. Ajatus neuloista polvitaipeissa hirvittää hiukan, mutta neulat ovat erittäin pieniä ja ohuita. Oikean taipeen neulan laittaminen ei tunnu lainkaan. Vasemmassa polvitaipeessa tuntuu pieni pisto, nilkassa ja vasemmassa kädessä samoin. Oikean käden neula on ainoa, joka ottaa hieman kipeästi. Järkeilen kuitenkin, että selkäkipuun verrattuna se on olematonta.

Lojun hoitopöydällä neulojen kanssa ja alan rentoutua. Välillä Maria Juselius käy tarkistamassa pulssit kummastakin kädestä. Parikymmentä minuuttia kuluu nopeasti, ja sitten neulat nypätään pois. Olen ehtinyt unen rajamaille, mutta pöydältä noustessa tunnen itseni energiseksi ja aktiiviseksi. Kroppa tuntuu rennommalta ja ryhdikkäältä, ja vasta muutaman tunnin kaupungilla käveltyäni tajuan, mistä se johtuu. Alaselän jännitystila on kadonnut, ja kipu on lähes kokonaan poissa. Vaikutus jatkuu usean päivän ajan hoidon jälkeen.

Asiantuntijana kiinalaisen perinteisen lääketieteen sekä länsimaisen lääketieteen tohtori, tutkija Jiangi Liu, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen

X