Allerginen nuha - 10 kysymystä

Kutinaa, punoitusta ja jatkuvaa pärskettä. Ainakin aluksi allergisen nuhan hoidoksi riittävät ilman reseptiä saatavat lääkkeet ja sileä nenäliina.

1. Millainen sairaus allerginen nuha on?

Allergisessa nuhassa ihminen on herkistynyt jollekin, mikä aiheuttaa joukon ”kutkuttavia” oireita. Allerginen nuha ei ole vakava sairaus, mutta sen on tutkitusti todettu heikentävän elämänlaatua.

Yleisimpiä allergisen nuhan aiheuttajia ovat kasvien siitepölyt. Siitepölyallerginen kärsii oireista siitepölykauden ajan, eli vaiva on kausiluonteinen. Siitepölyallergia saattaa pahimmillaan eristää kotiin, sillä jatkuva niiskuttaminen toisten seurassa voi tuntua kiusalliselta.

Seuraavaksi eniten nuhaa aiheuttavat eläinpölyt. Vaiva on ympärivuotinen, jos allergian aiheuttajasta eli lemmikistä ei haluta luopua. Myös pölypunkit ja ruoka-aineet aiheuttavat allergista nuhaa.

2. Miten se oireilee ja eroaa nuhaflunssasta?

Tyypillisiä oireita ovat nenän kutina ja tukkoisuus, aivastelu ja kirkkaan eritteen valuminen nenästä. Monesti allergiseen nuhaan liittyy myös silmäoireita, kuten silmien punoitusta, ärtyneisyyttä, vuotamista ja kutinaa.

Allergisessa nuhassa nenästä tuleva erite on vetisempää ja kirkkaampaa kuin tavallisessa nuhaflunssassa, puhutaan vesinuhasta. Sen erottaa myös siitä, että allergialääke helpottaa oireita.

3. Miten vaiva diagnosoidaan?

Kokenut lääkäri osaa päätellä diagnoosin haastattelun perusteella. Tarvittaessa voidaan tehdä prick-ihotestit, joiden tulokset valmistuvat 15 minuutissa.

Diagnoosin voi tehdä myös itse, jos nuhan oireet ilmaantuvat siitepölyaikaan vuodesta toiseen. Suositeltavaa on, että nuhapotilas tässäkin tapauksessa kävisi lääkärissä. Lapsen allerginen nuha kannattaa
aina varmistaa lääkäriltä.

4. Miten allergista nuhaa hoidetaan?

Lievissä tapauksissa riittää ilman reseptiä saatava kortisonipohjainen nenäsuihke. Jos tämä ei riitä, voi lisäksi hankkia antihistamiineja. Silmäoireita voi lievittää ilman reseptiä saatavilla silmätipoilla. Nenäkannulla tehtävä nenähuuhtelu helpottaa tukkoisuutta ja huuhtelee nenän limakalvoja.

Vaikeimmissa tapauksissa hoidoksi sopii pistoksin tai tabletein annettava siedätyshoito. Tableteilla voi toistaiseksi siedättää vain heinäallergiaa vastaan, viiden vuoden kuluessa voidaan todennäköisesti siedättää myös koivua vastaan.

5. Miten yleinen vaiva on?

Allerginen nuha on yleisintä nuorilla aikuisilla. Se pahenee vuosien mittaan, pysyy jonkin aikaa ennallaan ja helpottuu iän myötä. Allergista nuhaa on viidellä prosentilla alle kouluikäisistä lapsista, 15 prosentilla koululaisista ja 20 prosentilla aikuisväestöstä.

Allergisen nuhan riskiä lisää, jos suvussa on ollut allergiaa. Se vaatii puhjetakseen yhden eletyn siitepölykauden eli vaiva puhkeaa useimmiten parin vuoden iässä.

6. Pitääkö allergiakoti saneerata?

Nykysuositusten mukaan allergiaperheen ei tarvitse sisustaa askeettisesti tai saneerata mattoja pois, vaan tärkeintä on karsia oireita aiheuttavat allergeenit. Siitepölyallergiasta kärsivän ei pidä pitää ikkunoita auki siitepölyaikaan.

Koira- tai kissaperheessä kannattaa puntaroida lemmikin osuutta oireiden synnyssä. Joskus tulee ajankohtaiseksi luopua lemmikistä, mutta ei automaattisesti.

7. Pahentavatko pesuaineet oireita?

Hoitamattomassa nuhassa nenän limakalvot ärtyvät, ja silloin henkilö voi reagoida herkemmin tuoksuihin. Allergisen ei tarvitse kuitenkaan pistää meikkipussin tai siivouskaapin sisältöä uusiksi, riittää, että hän poistaa käytöstä oireita aiheuttavat tuotteet.

Pesuaineet menevät vaihtoon yleensä silloin, kun ne aiheuttavat iho-oireita tai niiden hajusteet aiheuttavat oireita tuoksuyliherkille.

8. Altistaako allerginen nuha astmalle?

Nuhapotilaalla on terveisiin verrattuna noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Sen vuoksi allerginen nuha pitää hoitaa huolellisesti. Noin 10-15 prosentilla nuhapotilaista on astma, ja 70 prosentilla astmapotilaista on allerginen nuha.

9. Voiko kärsiä allergiatyyppisestä nuhasta ilman allergiaa?

Kyllä voi. Kyseessä on idiopaattinen nuha, jossa nenän limakalvot reagoivat herkästi esimerkiksi lämpötilan vaihteluihin. Tyypillisimmillään kohtaus tulee kylmästä ulkolämpötilasta lämpimään sisä-ilmaan siirryttäessä. Muita laukaisevia tekijöitä ovat veto, ilmansaasteet, voimakkaat hajut ja käryt sekä ruumiillinen rasitus.

10. Saako nuhapotilas harrastaa liikuntaa?

Liikunta on hyväksi kaikille. Säännöllinen liikunta vahvistaa elimistön sietokykyä. Siitepölyallergisen on kuitenkin mietittävä kukinta-aikaan, milloin lähtee ulos liikkumaan. Siitepölypitoisuudet ovat alhaisimmillaan aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Lähde: Allergia. Allergia- ja Astmaliitto 2009.

Asiantuntijana allergianeuvoja Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto

Teksti: Eija Niemeläinen