Alzheimer alkaa kehittyä aivoissa hyvin varhain, jopa 20–30 vuotta ennen diagnoosia.
Alzheimer alkaa kehittyä aivoissa hyvin varhain, jopa 20–30 vuotta ennen diagnoosia.
Hyvinvointi

Alzheimerin tauti – Voiko sairautta ennaltaehkäistä?

Aika on valttia Alzheimerin taudin hoidossa. Taudin torjuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Myös hoidot tehoavat sitä paremmin, mitä varhaisemmin ne aloitetaan.
Teksti: Anna.fi

Alzheimerin tautiin sairastuminen pelottaa ihmisiä usein enemmän kuin syöpä. Valitettava totuus on, että mitä enemmän karttuu vuosia, sitä todennäköisempää on sairastua muistisairauteen. Onneksi tutkimus on löytänyt paljon keinoja, joilla voi torjua tätä pelättyä sairautta. Tärkeä uusi tieto on esimerkiksi se, että niin taudin hoito kuin tautia torjuvat elintapamuutoksetkin kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.

Alzheimerissa aivot rappeutuvat, kun muistijärjestelmälle tärkeät hermoradat vaurioituvat hermosolujen häviämisen vuoksi. Taudin syytä ei tunneta. Tiedetään, että aivokudokseen kertyy beeta-amyloidiproteiinin aiheuttamana plakkeja. Toinen tyypillinen piirre Alzheimerin taudissa on tau-proteiinin kertyminen neurofibrillikimpuiksi hermosolujen sisälle.

Kotilääkäri, Alzheimerin tauti, kuva: Jukka Pakarinen
Kotonadesign / ilmoitustaulu Design Forum Shop.

Tiedetään, että geenit vaikuttavat alttiuteen sairastua Alzheimeriin. Yksi tunnettu altistava geeni on ApoE 4-alleelimuoto. Taudin seurauksena yleensä ensin heikkenee lähimuisti. Myös persoonallisuus voi muuttua esimerkiksi siten, että tulee masennusoireita, aggressiivisuus lisääntyy tai estot katoavat. Ilman muiden huolenpitoa potilas ei selviä, vaikka hän voi pitkään olla fyysisesti varsin hyvässä kunnossa. Omaisille tilanteen tekee raskaaksi myös se, että sairauden edetessä läheinen ihminen ikään kuin katoaa – hän ei muista eikä tunne edes läheisiään.

Ikä lisää riskiä

Alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto kertoo, että 75 prosenttia Alzheimerin tautia sairastavista on yli 75-vuotiaita. Kivipelto toimii tutkimusjohtajana Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa ja Itä-Suomen yliostossa.

Kaikki eivät kuitenkaan sairastu: 90-vuotiaista noin 50 prosentilla ei ole mitään merkittävää muistihäiriötä. Aivot kyllä vanhenevat ja muisti muuttuu normaalissa vanhenemisessa, mutta on täysin mahdollista vanheta mieli kirkkaana ja aivot kunnossa.

Iän lisääntyessä esimerkiksi häiriöalttius lisääntyy ja uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa kuin aiemmin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi päivittäisiin toimintoihin.
Hankaluus on siinä, että samat oireet voivat olla normaalia vanhenemista, mutta ne voivat myös olla merkkejä alkavasta Alzheimerin taudista.

– Tauti alkaa kehittyä aivoissa hyvin varhain, jopa 20–30 vuotta ennen kuin diagnoosi tehdään.

Kyse on vähän samasta ilmiöstä kuin sydän- ja verisuonisairauksissa, jossa verisuonten kalkkeutuminen alkaa jo paljon ennen ensimmäisiä sydänoireita.

– Koskaan ei ole liian varhaista alkaa ehkäistä Alzheimeria, Kivipelto sanoo. On tärkeää välttää ylipainoa, diabetesta, pitää kolesteroliarvot kurissa ja verenpaine normaalina. Myös huolenpito sydänterveydestä voi ehkäistä tautia.

Toinen tärkeä keino pienentää sairastumisen riskiä on pitää aivot aktiivisina. Säännöllinen liikunta, sosiaalinen aktiivisuus ja aivojen käyttäminen uusiin taitoihin ja kokemuksiin ovat tärkeitä. Suositus on harrastaa liikuntaa kaksi kolme kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan siten, että hengästyy ainakin hiukan. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat lajit, joissa aivot joutuvat koordinoimaan jalkojen ja käsien liikettä, kuten mailapeleissä tai tanssiessa. Tanssi on hyvä harrastus myös siksi, että siinä liikkumiseen yhdistyy sosiaalisuus.

Kotilääkäri, Alzheimerin tauti, Alzheimer, kuva: Jukka Pakarinen

Hyviä rasvoja ja vitamiineja

Miia Kivipelto ryhmineen on tutkinut paljon ruokavalion vaikutusta Alzheimerin tautiin. Ravitsemussuositun mukainen terveellinen ruokavalio on myös aivoterveyden A ja O.
Epidemiologisissa tutkimuksissa on näyttöä siitä, että rasvaisten kalojen omega-3-rasvahappo vähentää Alzheimerin taudin riskiä.

– Tiedetään, että omega-3-rasvahappo on suotuisaa hermosolujen kalvoille, Kivipelto sanoo. Viikoittaiseen ruokavalioon tulisi siis kuulua säännöllisesti etenkin rasvaisia kaloja.

Hermostolle tärkeä vitamiini on B12. Sen saannista kannattaa pitää huolta. Yksi riskiryhmä ovatkin huonosti syövät vanhukset, joilla B12 imeytyy elimistöön huonosti. Tällöin pillereinä nautittava B12 voi olla tarpeen. Kyseessä on vesiliukoinen vitamiini, joten yliannostuksen vaaraa ei yleensä ole.

Leskeys stressaa

On hyvä rasittaa aivoja, mutta liiallinen stressi lisää sairastumisen riskiä. Stressi voi olla työperäistä tai suuren elämänmuutoksen aiheuttamaa.

– Yksi tutkimuksemme osoitti, että leskeytyneillä on sairastumiseen kohonnut riski. Yksi hypoteesi oli, että leskeytyminen on stressitekijä.

– Tiedetään, että liikunta ja sosiaalinen verkosto suojaavat muistia. Mekanismi voi olla se, että ne lievittävät stressiä.

Muistin heikkeneminen huolestuttaa monia keski-ikäisiä ja vanhuksia. On vaikea tietää, mikä on normaalia muistin oikkuilua, mikä alkava dementoiva tauti. Miia Kivipelto sanoo, että jos on huolissaan muististaan, kannattaa ensin tarkistaa elämäntilanne. Olenko väsynyt, onko erityisen paljon stressiä, onko aloitettu uusi lääkitys? Jos pulmat vain jatkuvat, on hyvä hakeutua lääkäriin tutkittavaksi.

Teksti: Leena Mallat
Kuvat: Jukka Pakarinen

Kotilääkäri 4/2014

X