Hyvinvointi

Atshii, allergiaa!

Teksti:
Anna.fi

Niiskututtaa, kutittaa, yskittää ja kihelmöi. Voisiko tämä olla allergiaa?

Atshii, allergiaa!

1. Atsii, aivastuttaa!

Leppä aloittaa lehtipuille herkistyneen piina-ajan helmi-maaliskuussa. Etelä-Suomessa se saa kuukautta myöhemmin seuraajan pähkinäpensaasta, ja jo huhtikuussa voi olla koivun vuoro. Lehtipuiden pölytys pärskityttää ja laittaa silmät ja nenän vuotamaan kirkasta vesinuhaa. Olo tuntuu tukkoiselta, korvia ja kurkkua saattaa kutittaa.

Antihistamiinitabletti lievittää kaikkia allergiaoireita ihon ja kurkun kihelmöinnistä silmien kirvelyyn. Silmätippa on sopiva lääke silloin, kun siitepöly tuntuu pelkästään silmissä ja nenäsumute, kun nuha on ainoa oire. Allergista nuhaa ei parane vähätellä, sillä se voi olla ensimmäinen askel kohti astmaa. Kipakoita oireita hoidetaan käyttämällä eri lääkemuotoja yhtä aikaa.

Nenän limakalvoilla kutisevaa siitepölyä voi häätää suolavesiliuoksella ja sarvikuonoksi kutsutulla nenäkannulla. Nenäkannuja voi ostaa apteekeista ja luontaistuotekaupoista.

koivunoksa

Siitepölykuormaa voi koettaa karsia huuhtelemalla hiukset joka ilta, pyyhkimällä pinnat nihkeällä siivousliinalla ja pitämällä ikkunat kiinni. Pyykki kuivataan sisällä eikä pesu tee pahaa turkissaan siitepölyä kuljettavalle lemmikille. Päivittäinen kävelylenkki kannattaa ajoittaa johonkin muuhun kuin puoleen päivään, sillä ilma on tällöin siitepölystä sakeimmillaan.Allergikon kannattaa olla varovainen luontaistuotteiden kanssa, sillä niissä saattaa olla herkistäviä siitepölyjä ja valkuaisaineita.

2. Oho, oireita hedelmistä

Kovasti pölisevänä keväänä lepän ja koivun siitepölylle allergisoitunut voi saada oireita hedelmistä ja juureksista. Esimerkiksi omena voi kutittaa suuta ja sen kuoriminen käsiä, kurkussa voi olla palan tunne ja ääni saattaa käheytyä – kenties aivastuttaa, silmiä kutittaa ja vatsaa vääntää. Kyseessä on allerginen ristireaktio. Noin puolet koivuallergikoista saa oireita tuoreista ruoka-aineista, kuten porkkanasta, selleristä, palsternakasta, tomaatista, omenasta, persiljasta ja kiivistä.

Kypsäksi keittäminen, pakastaminen, raastaminen tai soseuttaminen tekee osasta juureksia ja hedelmiä helpommin siedettyjä. Kun ruoka-aine aiheuttaa oireita, sitä on paras välttää jonkin aikaa ja kokeilla uudelleen kevään jälkeen. Nielun turpoaminen on oire, joka vaatii lääkärin apua: se saattaa kieliä uhkaavasta anafylaksiasta, äkillisestä koko elimistön allergisesta reaktiosta. Anafylaksiassa usein kädet ja huulet kutisevat ja niitä kuumottaa ennen kuin nielua turvottaa.

3. Katukävely käy henkeen

Tuuli ja liikenne nostattavat kuivana kevätpäivänä ilmaan katupölyä. Hiekka ja kuluneista autonrenkaista ja asfaltista irtoavat muruset yskittävät, narskuvat hampaiden välissä ja tuntuvat roskana silmissä. Yhdistelmä ärsyttää varsinkin allergista nuhaa potevia ja astmaatikkoja. Katupölystä tulee kiusa erityisesti tiheään rakennetuilla, vilkasliikenteisillä kerrostaloalueilla, joissa rakennukset muodostavat pölyn poistumisen kannalta hankalia kuiluja.

Kostuttavat silmätipat ja nenän limakalvojen huuhtelu nenäkannun avulla helpottavat oireita. Kortisonia sisältävä nenäsuihke avaa tukkoisen nenän. Astmaatikko muuttaa tarvittaessa lääkitystään.

Pölyltä voi yrittää suojautua hengityssuojaimilla, joita myydään apteekeissa, rakennustarvikeliikkeissä ja suurissa päivittäistavarakaupoissa. Sisätiloihin tunkeutuvan pölyn määrää voi yrittää vähentää tuuletusikkunoihin, ilmanvaihtokoneisiin ja korvausilmaventtiileihin asennettavilla suodattimilla ja pitämällä ilmanvaihtojärjestelmät puhtaina.

Kotiseudun katupölytilanne ja mahdolliset varoitukset selviävät osoitteesta www.ilmanlaatu.fi. Helsingin seudulla kokeillaan parhaillaan järjestelmää, jossa katupölykauden huonosta ilmanlaadusta varoitetaan tekstiviestillä.

4. Auringosta aiheuttaa näppyjä

Totuttua isompi annos aurinkoa voi herätellä aurinkoihottumana tunnetun monimuotoisen valoihottuman. Siinä iholle kohoaa pieniä, kutisevia vesinäppylöitä – pahimmillaan rakkuloita. Ne koristavat valolle altistuvia ihoalueita, yleensä käsivarsia, kädenselkiä, kaula-aukkoa, niskaa ja korvalehtiä. Aurinkoihottuma on tyypillisesti aiemmin aurinkoa hyvin sietäneen nuoren aikuisen kiusa, joka alkaa yllättäen runsaan aurinkoannoksen jälkeen. Se voi viettää välillä vuosia hiljaiseloa.

Hydrokortisonivoide, kylmä kääre ja suun kautta napattu antihistamiini lievittävät kutinaa. Turvonnut, kipeä iho leppyy tulehduskipulääkkeellä. Ihoa ei parane altistaa auringolle ennen kuin oireet ovat kokonaan poissa.

Lievän aurinkoihottuman kanssa pärjää, kun suojaa ihonsa säteiltä vaatetuksella ja korkealla suojakertoimella varustetulla voiteella. Voidetta sivellään hyvissä ajoin ennen ulosmenoa ja sitä lisätään iholle tunnin välein. Hankala vaiva vaatii lääkärin apua ja valohoitolaitteilla annettavaa karaisuhoitoa. Vähän oireilevaa ihoa voi karaista omin päin luonnonvalolla, kunhan tekee sen hiirenaskelin lempeän aamu- tai ilta-auringon aikaan.

Lähteet: Farmaseutti Susanna Syrjä Koivu Apteekki, Tampere; johtava hoitaja Sirpa Pajunen, Ihopiste Helsinki ja Sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen, Hengitysliitto Heli ry ja Allergia- ja Astmaliitto ry.

 

Teksti: Virve Järvinen

X