Hyvinvointi

Aurinkoihottuma – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Auringonvalo ilahduttaa ja tuo väriä kasvoille. Mutta tiesitkö, että 15-20 prosenttia suomalaisista saa auringosta ihottumaa?

Aurinkoihottuma

1. Mikä aurinkoihottuma oikein on?

Auringon UV-säteet aiheuttavat erilaisia ihotulehduksia. Niistä yleisin on auringonpolttama. Toiseksi yleisin on monimuotoinen valoihottuma, jota kutsutaan myös aurinkoihottumaksi. Sitä sairastaa noin 10-20 prosenttia suomalaisista. Oireet voivat olla lieviä ja hävitä muutamassa päivässä tai ihottuma saattaa vaivata alkukeväästä syksyyn saakka. Joskus valoihottuma muuttuu krooniseksi. Suurin osa valoihottumapotilaista on nuoria naisia, joilla on jokin atooppinen sairaus.

Muita auringon aiheuttamia ihotulehduksia ovat lääkkeiden, kemikaalien tai kasvien kemikaalien ja UV-säteiden yhteisvaikutuksena syntyvä ihotulehdus sekä ihon kaikkiin kerroksiin ulottuva krooninen aktiininen dermatiitti.

2. Mistä aurinkoihottuma johtuu?

Syytä valoihottuman syntyyn ei tiedetä. Oletettavasti UV-säteily muuttaa jonkin iholla olevan aineen tai aineiden koostumusta siten, että ne muuttuvat allergeeneiksi. Sekä UVA- että UVB-säteet voivat laukaista oireilun. Monimuotoiseen valoihottumaan sairastuneet ovat yleensä ennen sietäneet aurinkoa hyvin. Ihottuma tulee heille ensimmäisen kerran täytenä yllätyksenä runsaan auringossa oleskelun jälkeen.

3. Miten se oireilee?

Valoihottuma oireilee eri ihmisillä eri tavalla, mutta toistuu samalla henkilöllä vuodesta toiseen samanlaisena. Yleisimpiä iho-oireita ovat näppylät, joihin liittyy voimakas kutina. Toisilla ihottuma ilmenee suurempina näppylöinä, jotka saattavat edetä rakkuloiksi asti. Oireet ilmestyvät 4-8 tunnin kuluttua aurinkoaltistuksesta, ja ne ovat voimakkaimmillaan seuraavana päivänä.

Useimmiten iho tottuu aurinkoon nopeasti, eikä valoihottumaa tule enää samana kesänä. Jotkut oireilevat kuitenkin koko aurinkoisen vuodenajan. Oireiden kesto vaihtelee parista päivästä viikkoihin.

4. Miten valoihottuma diagnosoidaan?

Monimuotoinen valoihottuma tunnistetaan yleensä taudin kulun ja ihottuman ulkonäön perusteella. Myös ultraviolettilampulla tehtävä valotesti on mahdollinen. Valoihottumaa ei voida selvittää verikokein, mutta sillä voidaan poissulkea muita sairauksia.
Koholäiskäisestä valoihottumasta voidaan ottaa koepala, jos epäillään jotain muuta ihosairautta.

5. Mihin kohtaa kehoa oireet ilmestyvät?

Oireita ilmenee auringonvalolle altistuvilla paljailla ihoalueilla, kuten kaulalla, käsivarsissa, kasvojen reuna-alueilla, kädenselissä ja niskassa.

6. Voiko aurinkoihottumaa ehkäistä?

Monimuotoista valoihottumaa sairastavan tulisi välttää keskipäivän paahdetta ja oleskella aurinkoiseen aikaan mahdollisuuksien mukaan sisällä tai varjossa. Ulkona iho pitää suojata käyttämällä pitkähihaisia puseroita, hattuja, lahkeellisia housuja, UV-suojattuja vaatteita ja aurinkosuojavoiteita.

Ihon auringonsietokykyä voi parantaa kasvattamalla auringossaoloaikaa pikkuhiljaa. Myös ilmakehän UV-säteiden määrää kannattaa seurata ja tehostaa suojausta tarvittaessa.

7. Miten sitä voi hoitaa?

Paras hoitomuoto on karaisuhoito, jossa ihon UV-sietokykyä parannetaan keinotekoisesti SUP- tai kapeakaista UVB-valohoidolla. Valohoito pitää aloittaa 3-4 viikkoa ennen oletetun oirekauden alkua. Hoidon jälkeen ihon UV-sietokykyä voidaan ylläpitää oleskelemalla auringossa säännöllisesti.

Valoihottuman oireita voi lievittää myös kosteusvoiteilla, viilentävillä kääreillä, kortisonivoiteilla, tulehduskipulääkkeillä ja antihistamiineilla. Jotkut saavat avun lääkärin määräämästä beetakaroteenista tai hydroksiklorokiinista. Hoidosta ja lääkityksestä tulee aina sopia hoitavan lääkärin kanssa.

Aurinkoisen kauden jälkeen iho menettää nopeasti kykynsä sietää aurinkoa. Karaisuhoito on aloitettava alusta aina ennen seuraavaa aurinkoaltistumista.

8. Onko aurinkosuojavoiteista apua?

Valoihottumaa sairastavan on käytettävä mahdollisimman korkeakertoimisia suojavoiteita. Suojavoidetta hankittaessa on myös varmistettava, että voide suojaa sekä UVA- että UVB-säteiltä. Voidetta tulee käyttää oikein eli sitä tulee lisätä 1-2 tunnin välein. Aurinkosuojavoiteen teho riippuu myös levitettävän voiteen määrästä. Jos voidetta on liian ohuelti, suojavaikutus on pienempi kuin mitä pakkauksessa luvataan.

9. Onko valoihottuma perinnöllinen?

Valoarkuuteen on havaittu olevan perinnöllistä alttiutta, mutta oiretta aiheuttavaa geeniä ei ole pystytty osoittamaan. Pohjoismaissa esiintyy valoallergiaa enemmän kuin esimerkiksi Välimeren maissa.

10. Helpottavatko oireet iän myötä?

Valoihottuma puhkeaa joskus varhaislapsuudessa, useimmiten kuitenkin 20-30-vuoden iässä. Naisilla oireiden aiheuttajaksi epäillään hormonaalisia muutoksia. Suurimmalla osalla oireilu helpottaa 30-50 vuoden iässä. Tosin joillakin oireet jatkuvat läpi elämän ja muuttuvat jopa pahemmiksi.

Asiantuntijana vastaava hoitaja Sirpa Pajunen, Ihopiste Helsinki

Teksti: Eija Niemeläinen

X