Hyvinvointi

Ehkäisy – Mikä menetelmä sopii sinulle parhaiten?

Teksti: Anna.fi

Toimivimman ehkäisyn löytäminen saa yhä repimään hiuksia,vaikka vaihtoehtoja tulee koko ajan lisää. Pulma ratkeaa, kun suhtaudut siihen kuin kauppareissuun. Kysy itseltäsi, mitä tarvitset, ja jätä huonoimmat vaihtoehdot hyllylle.

Anna, ehkäisy, ehkäisykeinot, e-pillerit

Ehkäisyrengas, hormonikierukka, minipillerit, laastari… Ehkäisyvalmisteita on enemmän kuin koskaan, mutta silti sopivan ehkäisyn valinta tuntuu monesta hankalalta. Sitä se ei oikeastaan ole, sanoo eurooppalaisen ehkäisyjärjestön johtaja, professori Johannes Bitzer.

– Yleinen neuvo on: maksimoi tehokkuus, minimoi terveysriskit. Lisäksi on löydettävä vaihtoehdoista se, jota sietää parhaiten ja jolla on myös positiivisia vaikutuksia terveyteen, Bitzer luettelee.

Hän suosittelee suhtautumaan ehkäisyviidakkoon kuin supermarkettiin. Sielläkin löytää etsimänsä, kun karsii huonommat vaihtoehdot pois. Hyvä gynekologi on tässä oiva apuri. Kartoitusta voi tehdä yksinkin, kun osaa kysyä itseltään oikeat kysymykset.

Mikä on elämäntilanteeni?

Onko parisuhteeni uusi vai vakiintunut? Vaihtuvatko kumppanit? Tarvitsenko suojaa seksitaudeilta? Kondomi on ehdoton ehkäisy silloin, kun ei elä vakituisessa suhteessa. Sitä kannattaa käyttää sukupuolitautien ja tulehdusten ehkäisyyn, vaikka käyttäisi muutakin ehkäisyä. Apteekeista ja nettikaupoista saa myös naisten kondomia, femidomia, jonka suoja raskaudelta on miesten kondomia heikompi.

Ehkäisypillerit ovat Suomessa suosituin ehkäisymenetelmä. Yhdistelmäpillerit sisältävät naishormonia eli estrogeenia ja keltarauhashormonia eli progestiinia. Pillereiden tutkittuja terveyshyötyjä ovat muun muassa niukemmat kuukautiset ja kuukautiskipujen väheneminen.

Myös ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari ovat yhdistelmäehkäisyvalmisteita. Niiden toimintaperiaate on sama kuin pillereiden. Kaikista vapautuu hormoneja verenkiertoon, jolloin munarakkulan kypsyminen ja ovulaatio estyvät.

Entä terveyteni?

Tupakoinko, onko minulla reippaasti ylipainoa tai aurallinen migreeni? Silloin yhdistelmähormonit eivät sovi. Rasittaako kuukautisvuodon runsaus jo terveyttä? Sekä keltarauhashormonit että yhdistelmähormonit vähentävät yleensä kuukautisvuotojen määrää. Vain keltarauhashormonia sisältävät minipillerit, hormonikierukka, ehkäisykapseli ja ehkäisyruiske sopivat myös silloin, kun estrogeenia sisältävä ehkäisy ei. Kuparikierukkaa ei suositella, jos vuodot ovat ennestään runsaat.

Mihin haluan sitoutua?

Muistanko päivittäisen pillerin vai onko pitkäkestoinen ehkäisy huolettomampi? Hormonikierukka tai ehkäisykapseli voidaan asettaa viideksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ehkäisyrengasta käytetään kolme viikkoa kerrallaan ja laastari vaihdetaan iholle kolmesti kuukaudessa. Ehkäisyinjektio laitetaan lihakseen kolmen kuukauden välein.

Toivonko vielä raskautta?

Jos lapsiluku on täynnä, sterilisaatio on varma, mutta lopullinen vaihtoehto. Naisen sterilisaatio tehdään tukkimalla munanjohtimet mekaanisesti. Jos raskaus ei ole katastrofi, rytmimenetelmä on hormoniton, joskin epävarma vaihtoehto. Yhdynnät ajoitetaan tuolloin niille päiville, jolloin hedelmöittymisriski on pienin. Menetelmä edellyttää varmaa tietoa siitä, milloin ovuloi.

Mitkä ovat arvoni?

Mikä on suhteeni hormoneihin? Jos en halua käyttää niitä, kuparikierukka on yksi vaihtoehto. Se estää munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään ja aiheuttaa steriilin tulehdusreaktion. Kierukka vaihdetaan viiden vuoden välein, tarvittaessa aiemmin. Joillekin kuparikierukkaan liittyy eettisiä kysymyksiä siitä, milloin raskaus alkaa, sillä kuparikierukka estää myös jo hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään.

Onko minulla masennustaipumusta?

Vaikka hormonaalinen ehkäisy ei tutkimusten mukaan lisää masennusta, käytännössä osa lääkäreistäkin suosittelee vaihtamaan valmistetta, jos se vaikuttaa mielialaan. Toisaalta yhdistelmäehkäisypillereitä määrätään myös hoidoksi vaikeisiin PMS-oireisiin kuten ärtyneisyyteen.

Mitä tapahtuu iholleni?

Tarvitsenko hormonaalista ehkäisyä aknen hoitoon? Osa yhdistelmähormonivalmisteista voi vähentää ihon rasvoittumista ja lieventää aknetaipumusta. Toisaalta esimerkiksi hormonikierukan ja joidenkin pillereiden sisältämän levonorgestreelin vaikutus on usein päinvastainen.

Pelkäänkö veritulppaa?

Laskimotukos on riski, joka usein mietityttää yhdistelmäehkäisypillereitä harkitsevaa. Pohdi faktoja. Ilman yhdistelmäehkäisyä laskimotukoksen saa kymmenestätuhannesta naisesta 1–3. Yhdistelmäehkäisyn käyttäjillä luku on 5–12. Raskauden aikana sen saa 10–30 naista kymmenestätuhannesta, ja kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen luku on 50–100. HYKS:in osastonylilääkäri, professori Oskari Heikinheimo muistuttaa, että veritulppariskin osuutta ei pitäisi liioitella ehkäisykeskustelussa.

– On hyvä muistaa, että pillerit myös ehkäisevät syöpäsairauksia ja aina, kun siirrytään käyttämään vähemmän tehokkaita ehkäisykeinoja, ei-toivotut raskaudet lisääntyvät.

Olenko liian kärsimätön?

Ehkäisykeinot sopivat yksilöllisesti. Monissa on sivuvaikutuksia, mutta suositus on kokeilla yhtä valmistetta vähintään kolme kuukautta.

Jutun lähteenä käytetty Bayerin keväällä Münchenissä järjestämää ehkäisytilaisuutta. Professori Johannes Bitzer toimii European Society of Contraception and Reproductive Health -järjestön puheenjohtajana. Muut lähteet: Ehkäisy ja rfsu

Teksti: Riina-Maria Metso
Kuvat: Bulls Press

Anna 24/2014

X