Eteisvärinä - 10 kysymystä

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Hoitamattomana se saattaa altistaa aivohalvaukselle.

1. Mikä eteisvärinä on?

Sydämen oikeassa eteisessä sijaitseva sinussolmuke säätelee sydämen normaalia- eli sinusrytmiä. Eteisvärinässä sydämen eteiset värisevät epätahdissa, jolloin verenvirtaus eteisistä kammioihin heikkenee ja verta saattaa jäädä paikalleen eteisiin. Tämä lisää hyytymien vaaraa.

2. Miten eteisvärinä oireilee?

Tavallisimpia oireita ovat sydämen tykytys, jota seuraa usein väsymys, rintakipu ja hengenahdistus, joskus huimaus ja tihentynyt virtsaamistarve.

3. Onko se vaikea tunnistaa?

Toiset tunnistavat vaivan helpommin kuin toiset. Tunnistamista hankaloittaa se, että potilaan syke ei välttämättä juurikaan nouse. Eteisvärinäpotilaille tehdyissä viikon mittaisissa seurannoissa jotkut potilaat tunnistivat vain 30 prosenttia heillä sinä aikana olleista kohtauksista.

Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä hoitamaton eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle.

4. Ketkä siihen sairastuvat?

Nuorilla eteisvärinä on harvinainen, mutta sairastuneiden määrä lisääntyy ikääntyessä. Alle 60-vuotiaista vajaalla puolella prosenttilla ja 75-vuotiaista lähes 10 prosentilla on ollut eteisvärinäkohtauksia.

5. Mitkä tekijät altistavat eteisvärinälle?

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on korkea ikä, ja väestön ikääntyessä sairastuneiden määrä lisääntyy entisestään. Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Yllättävää kyllä, mutta myös aktiivinen kestävyysurheilu voi nuorellakin henkilöllä lisätä riskiä eteisvärinään.

6. Miten sitä hoidetaan?

Hoito suunnitellaan potilaan perussairauksien sekä eteisvärinäkohtausten määrän ja laadun mukaan. Suurimmalla osalla potilaista sydämen rytmi palautuu ennalleen itsestään. Osa potilaista tarvitsee lääkkeellistä tai sähköisesti tehtävää rytminsiirtoa ja -hallintaa.

Lääkehoito aloitetaan yleensä beetasalpaajilla. Ne sopivat 40-50 prosentille potilaista. Varsinainen rytmihäiriölääke flekainidi tehoaa 70 prosentille potilaista, mutta sen teho heikkenee hoidon jatkuessa. Tehokkain tällä hetkellä käytössä olevista lääkkeistä on amiodranoni. Sen ongelmana ovat kuitenkin monet sivuvaikutukset.

Vastikään on käyttöön otettu uusi rytmihäiriölääke dronedarone. Lääke vähentää sydän- ja verisuonitautiperäisistä syistä johtuvaa sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia. Dronedaronen on tutkimuksissa todettu ehkäisevän myös verisuonitukoksia eli aivohalvauksen vaaraa.

7. Mikä on katetriablaatio?

Nuoremmille tervesydämisille potilaille ja niille, joille lääkehoito ei jostain syystä sovi, tehdään jonkin verran niin sanottuja katetriablaatioita. Ablaatiossa sydämen sisälle hoitokatetrilla kohdistettu sähkövirta polttaa pois rytmihäiriöitä aiheuttavan kohdan. Ablaatio on monimutkainen toimenpide, ja niiden tulokset ovat olleet varsin hyviä. Ablaatioita tehdään yliopistosairaaloissa, ja sen tarpeen määrittelee aina rytmikardiologi.

8. Heikentääkö sairaus elämänlaatua?

Pelko uudesta kohtauksesta saattaa rajoittaa elämää, ja potilas voi alkaa vältellä kodin ulkopuolisia menoja, kuten esimerkiksi lomamatkoja. Parhaassa asemassa ovat ne, jotka eivät tunnista eteisvärinää tai eivät muuten koe kohtauksia ahdistaviksi.

9. Miksi vaiva on yleisempi miehillä kuin naisilla?

Miehillä on kaksinkertainen riski sairastua eteisvärinään. Tämä johtuu siitä, että miehet elävät naisia epäterveellisemmin. Heillä on enemmän verenpainetautia, ja miehen sydän vanhenee naisen sydäntä nopeammin. Naiset tosin ottavat miehiä kiinni vaihdevuosi-iän jälkeen, jolloin hormonien sydäntä suojaava vaikutus pienenee.

10. Voiko eteisvärinään kuolla?

Eteisvärinä on harvoin henkeä uhkaava. Tutkimuksissa on havaittu, että eteisvärinäpotilaiden kuolleisuus on noin kaksinkertainen tervesydämisiin verrattuna. Tärkein kuolleisuutta ja sairastuvuutta aiheuttava syy eteisvärinäpotilailla on aivohalvaus. Sen ehkäisemiseksi hoitoon liitetään usein verenohennushoito (varfariini). Eteisvärinäpotilaiden kohdalla on kuitenkin vaikea sanoa, onko eteisvärinä yksittäinen vaaratekijä vai merkki muusta sydänsairaudesta.

Lähde: Käypä hoito

Asiantuntijana professori Juha Hartikainen, KYS

Teksti: Eija Niemeläinen