Hyvinvointi

Ginseng vahvistaa yleiskuntoa

Teksti: Anna.fi

Ginseng vahvistaa yleiskuntoa. Juurta on perinteisesti käytetty vanhuudenheikkouteen ja mieskunnon kohottamiseen.

Ginseng

Ginsengiä (Panax ginseng) on käytetty Itä-Aasiassa lääkekasvina yli kahden tuhannen vuoden ajan. Kasvista käytetään juuria, jotka kerätään 4–6 vuoden ikäisinä. Juurista on olemassa valkoinen ja punainen muunnos, joista valkoinen on yleisempi. Rohdoskäyttöön valmistettaessa valkoiset juuret pestään ja kuivataan, punaiset höyrytetään.

Vain Panax-suvun kasvit ovat aitoa ginsengiä, esimerkiksi amerikkalainen ginseng Panax quinquefolium ja kiinalainen ginseng Panax notoginseng. Toisinaan venäjänjuurta (Eleutherococcus senticosus) kutsutaan Siperian ginsengiksi, mutta se ei kuulu ginseng-kasvien sukuun.

Ginseng on adaptogeeni eli rohdos, joka auttaa elimistöä sopeutumaan fyysiseen, biologiseen ja psyykkiseen rasitukseen. Kasvin juuret sisältävät esimerkiksi vitamiineja, steroleja ja aminohappoja. Vaikuttavia aineita ovat ginsengin sisältämät saponiinit, joita kutsutaan myös ginsenosideiksi. Saponiineja tunnetaan noin kaksikymmentä.

Mihin auttaa?

Saponiinit vaikuttavat piristävästi keskushermostoon, vähentävät väsymystä ja stressiä sekä parantavat muistia ja vastustuskykyä. Ginsengillä on myös anabolinen eli kudoksia rakentava vaikutus, joten monet urheilijat käyttävät sitä suorituskyvyn lisäämiseksi.

Ginseng sopii esimerkiksi toipilaille yleiskunnon kohottamiseen sekä piristäväksi ravintolisäksi stressaantuneelle. Piristävän vaikutuksen vuoksi sitä kannattaa nauttia aamulla.

Kenelle ei sovi?

Valmisteiden suositusannoksia ei pidä ylittää. Ginsengin saannin yläraja on kaksi grammaa vuorokaudessa. Yliannostuksesta seuraa vatsaoireita, ja pitkään jatkuessaan yliannostus voi rasittaa myös maksaa ja munuaisia.

Ginseng ei sovi verenpainepotilaille eikä niille, joilla on veren hyytymistä estävä lääkitys (varfariini, aspiriini, hepariini). Verenohennuslääkkeiden ja ginsengin yhteisvaikutuksista on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Ginseng näyttää vaikuttavan eri tavoin laboratoriotutkimuksissa kuin ihmisillä tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa. On kuitenkin viitteitä siitä, että ginseng saattaa voimistaa verta ohentavien lääkkeiden vaikutusta.

Ginsengiä ei suositella raskaana oleville eikä imettäville, koska tutkimustietoa ginsengin vaikutuksista raskauteen ja imetykseen ei ole tehty. Eräiden näkemysten mukaan ginseng ei sovi hyvin nuorille, sillä sen arvellaan vaikuttavan hormonitoimintaan. Asiaa ei ole kuitenkaan tieteellisin tutkimuksin vahvistettu.

Ginseng sisältyy Lääkelaitoksen lääkeluettelon kasvit ja rohdokset -luetteloon, joten sitä voidaan pitää lääkkeenä. Ginsengin rinnalle ja osittain myös korvaavaksi tuotteeksi on nousemassa ruusujuuri, jolla on samankaltaisia vaikutuksia kuin ginsengillä.

Asiantuntijana Yvonne Holm, Farmaseuttisen biologian osasto, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen

X