Hyvinvointi

Gluteeniton ruokavalio villitsee maailmalla

Teksti:
Anna.fi

Karppausbuumin myötä moni kiinnostui gluteenittomasta ruokavaliosta. Useimmat eivät hyödy gluteenittomuudesta, mutta keliakian lisäksi on olemassa vaiva nimeltä gluteenisensitiivisyys.

Gluteeniton ruokavalio

”Unohtakaa karppaus, nyt tulee gluteenittomuus”, julisti moni media vuodenvaihteessa. Gluteenittomuuden nimeen vannoivat haastatteluissa sellaiset megatähdet kuin Gwyneth Paltrow ja Victoria Beckham.

Netin keskusteluryhmissä kohkattiin ja leimattiin perusviljat jopa myrkyllisiksi. Pian moni lääkäri varoitti: vain keliakikot hyötyvät gluteenittomuudesta.

Aivan näin yksioikoinen asia ei kuitenkaan ole. Tämän vuoden helmikuussa nimekäs kansainvälinen tutkijaryhmä julkisti konsensuslausuman siitä, että sellainen vaiva kuin gluteenisensitiivisyys todella on olemassa. Kovin paljon muuta yliherkkyydestä gluteenille ei sitten vielä tiedetäkään.

Lääkärit ja tutkijat ovat pitkään tienneet, että viljat aiheuttavat oireita myös joillekin potilaille, joilla ei ole keliakiaa tai muuta tunnettua sairautta.

Nyt tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että gluteenisensitiivisyydessä on kyse siitä, että ”terve suolisto” reagoi gluteeniin samoilla oireilla kuin keliakikon sairas suolisto.

Moni asiantuntija uskoo, että gluteeniherkkyys on ainakin yhtä yleinen kuin keliakia, jota sairastaa 1–2 prosenttia väestöstä. Ainakin osittaisesta gluteenin välttämisestä saattaa hyötyä suurempikin joukko.

Todennäköisesti yli 90 prosentille ihmisistä gluteenittomuudesta ei ole kuitenkaan iloa, pikemminkin päinvastoin. Edelliset luvut ovat vielä pelkkiä arvioita. Toistaiseksi gluteenisensitiivisyys voidaan todeta vain pitkissä ja kontrolloiduissa ruokavaliokokeissa.

Menee vielä pitkään, ennen kuin voi kävellä terveyskeskukseen ja tutkituttaa, kärsiikö yliherkkyydestä gluteenille.

Herkkä suolisto vaivaa monia

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos huomaa viljatuotteiden aiheuttavat ilmavaivoja, ripulia, vatsan turvotusta tai muuta oireilua? Kannattaako kokeilla omin päin, auttaako gluteeniton dieetti vaivoihin?

Ei. Ensimmäisenä pitää nimittäin varmistua siitä, ettei sairasta keliakiaa. Keliakian toteamista taas vaikeuttaa, jos on omin päin ryhtynyt välttämään gluteenia.

Sekin kannattaa huomioida, että keliakia voi puhjeta iän myötä, joten vuosia vanhaan negatiiviseen keliakiatestiin ei voi aina luottaa.

Lääkärin tutkimuksissa voidaan havaita myös vilja-allergiat ja tulehdukselliset suolistosairaudet kuten Crohnin tauti. Jos vatsavaivojen takaa ei löydy mitään varsinaista sairautta, lääkäri todennäköisesti diagnosoi ärtyvän suolen oireyhtymän.

Se on vaaraton mutta kiusallinen ja joskus pahastikin tavallista elämää haittaava vaiva. Välillä ärtyvä suoli ilmenee turvotuksena, kipuina tai tukalana tunteena vatsassa. Välillä se taas vaivaa ripulina tai ummetuksena. Oireet vaihtelevat usein, ja välillä niitä ei ole lainkaan.

Ärtyvä suoli on hyvin yleinen ongelma. Siitä kärsii noin 10–15 prosenttia suomalaisista, naiset miehiä useammin. Vaivan yleisyys onkin ehkä suurin syy siihen, miksi gluteenittomuudesta tuli hetkeksi kohkatuin ruokatrendi. Ärtyvän suolen oireyhtymän taustatekijöitä ei nimittäin juuri tunneta.

Todennäköistä onkin, että kaikki oireyhtymädiagnoosin saaneet eivät kärsi samasta ongelmasta, vaan sen oireiden aiheuttajina voi olla monenlaisia huonosti tunnettuja vaivoja – osalla juuri gluteenisensitiivisyys.

Gluteeni ei ole ainoa syy vatsavaivoihin

Gluteeni on proteiiniseos, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Keliakikoiden oireet johtuvat nimenomaan gluteenista, ja heidän pitää luopua täysin kaikesta gluteenia sisältävästä. Muutoin keliakioiden tulee pyrkiä noudattamaan mahdollisimman normaalia ruokavaliota.

Muista syistä johtuvien vatsavaivojen ehkäisy onkin monimutkaisempaa. Gluteeni ei nimittäin ole ainut viljan ainesosa, jonka tutkijat ovat havainneet aiheuttavan oireita osalle ärtyvästä suolesta kärsiville.

Mahdollisia vatsavaivojen aiheuttajia ovat esimerkiksi viljojen sisältämät fruktaani ja inuliini. Pahin suolistonärsyttäjä voi olla myös täysin viljatuotteisiin liittymätön asia. Esimerkiksi ksylitoli ja sorbitoli aiheuttavat vatsavaivoja monille ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

Herkkävatsaisen kannattaakin kuunnella kehoaan tarkasti. Yksinkertaisia ruokavalion muutoksia voi hyvin kokeilla omin päin. Jotakuta auttaa luopuminen makeutusaineista, toisen kannattaa pistää ruisleipä ja sipuli pannaan.

Sen sijaan isoa ruokavalioremonttia, esimerkiksi siirtymistä gluteenittomuuteen, ei kannata tehdä omin neuvoin. Kotimaisia viljoja ei turhan takia pidetä hyvänä perusravintona. Erityisesti täysjyvävilja on tärkeä kuidun, proteiinin, magnesiumin, sinkin, raudan ja B-vitamiinien lähde.

Terveellisen ruokavalion voi rakentaa myös ilman gluteiinin lähteitä vehnää, ohraa ja ruista, mutta se kannattaa tehdä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.

Samalla tulee kartoitettua sekin, onko omien oireiden todennäköisin syy gluteeni vai kuitenkin jokin muu.

Asiantuntijoina: Keliakiatutkija ja gastroenterologi Katri Kaukinen, TAUS ja
ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Lääkärikeskus Aava, Helsinki.

Teksti: Janne Salomaa

X