Hyvinvointi

Hiirikäsi – 10 kysymystä

11.6.2008 Teksti: Anna.fi

Käsi puutuu, kipuilee ja väsyy? Huonot työasennot ja samanlaisina toistuvat liikkeet altistavat hiirikädelle. Työpisteen kunnostus on tärkeä osa kipeytyneen käden hoitoa.

Hiirikäsi

1. Mikä hiirikäsi on?

Hiirikäsi-nimitystä alettiin käyttää kymmenisen vuotta sitten, kun uudet tietokoneiden käyttöliittymät edellyttivät hiiren käyttöä. Toimistokalusteita ei oltu tarkoitettu kyseiseen työhön, ja työntekijöille alkoi tulla yläraajavaivoja. Nykyisin ergonomia-asiantuntijat eivät käytä hiirikäsi-nimitystä, vaan katsovat tietokonetyötä laaja-alaisemmin.

Hiirikädellä tarkoitetaan yläraajan rasitusvammaa, joka liittyy näyttöpäätetyöhön. Se on oireyhtymä, yleisnimitys erilaisille niskan ja sormien välisille oireille. Sen taustalla voi olla muun muassa jännetuppitulehdus, jännitysniska ja rannekanavan oireyhtymä. Se voi kehittyä yhtä hyvin vuosien rasituksen ja väärän työasennon takia kuin äkillisesti rankan työrupeaman jälkeen.

2. Mistä hiirikäsi johtuu?

Päätetyössä käsi on samassa asennossa, jolloin kudosten verenkierto heikkenee. Normaalisti verenkierto kuljettaa kuona-aineita kudoksista poispäin, mutta jännittyneessä kädessä näin ei käy, ja siihen tulee tulehdustila. Hivenen kylmät sormet voivat olla merkki lihasten jännityksestä ja huonosta verenkierrosta.

3. Mitkä tekijät altistavat hiirikädelle?

– Samanlaisina toistuvat liikkeet ja ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot ovat riskitekijöitä. Ranteelle luonnollisin asento on kättelyasento, jossa kämmen- ja kämmenselkä osoittavat sivuille. Olkavarren kohoasento, jännittyneisyys ja ranteeseen tuleva paine, esimerkiksi pöydänreunan osuminen aina samalle kohtaa rannetta altistavat hiirikädelle.

4. Miten hiirikäsi oireilee?

Hiirikäsi väsyy herkästi, on kipeä, tuntuu puutuneelta ja sitä saattaa pistellä. Kipu kiusaa myös levossa, ja pistely voi levitä sormiin saakka.

5. Onko vaiva vaarallinen?

Hoitamattomana se voi muuttua krooniseksi. Se on hyvä tutkituttaa lääkärillä ja poissulkea samalla tavalla oireilevat taudit, kuten reuma tai kihti.

6. Kuinka kipua hoidetaan?

Parasetamoli lievittää kipua turvallisemmin kuin tulehduskipulääkkeet. Ulkoisesti käytettävät, iholle levitettävät tulehduskipugeelit hoitavat tulehdusta. Osa lääkäreistä käyttää alkuvaiheessa kortikosteroidipistoksia, pitkäkestoista hyötyä niistä ei ole. Koska hiirikäsi voi johtua jännitysniskasta, käden kipu voi hoitua niskavaivojen hoidolla, kuten liikunnalla. Rannelasta on hyvä, lyhytaikainen ensiapu kivun rauhoittamiseen.

Valtaosa hiirikäsistä paranee, kun altistavaa tekijää eli liikarasitusta vältetään 1-2 viikkoa. Jatkossa työpisteen ergonomiaa ja työolosuhteita muokataan sellaisiksi, ettei vaiva pääse uusiutumaan.

7. Millainen työpiste ehkäisee hiirikättä?

Tietokonepöydän pitäisi olla niin iso, että koko käsivarsi mahtuu tukeutumaan siihen, ei pelkkä käsi. Tällöin niskahartiaseutu pysyy rentona. Hyvässä istuma-asennossa istutaan tuolin perällä, ja selkänoja tukee ristiselkää. Työtaso on oikealla korkeudella, kun sen ääressä voi tehdä töitä hartiat rentoina, kyynärpäät lähellä vartaloa ja kyynärvarret vaakatasossa. Näppäimistön eteen asennettava rannetuki voi auttaa pitämään ranteet suorina. Pöydällä pitää olla tilaa liikutella hiirtä näppäimistön molemmilla puolilla.

Kannettavan tietokoneen käyttäjän voi olla vaikea löytää ergonomisesti hyvää asentoa, koska sillä työskennellään usein muuhun käyttötarkoitukseen suunnitellussa paikassa, kuten keittiönpöydän ääressä tai nojatuolissa.

8. Millainen on hyvä hiiri?

Sopiva hiiri löytyy kokeilemalla.Itse pidän langattomasta hiirestä. Johto sotkeutuu herkästi pöydällä oleviin papereihin, ja jatkuva heittoliikkeen tekeminen johdon keikauttamiseksi pois tieltä rasittaa rannetta. Hiiren pitäisi olla tasaisella alustalla eli hiirimatto on paikallaan.

Pystyasennossa oleva, käden kättelyasentoa mukaileva hiiri on ergonomisesti hyvä. Ilmeisesti se ei ole kovin näppärä käyttää, koska sen käyttö ei ole yleistynyt. Moni pitää näppäimistön eteen laitettavasta rullahiirestä, joku hiirikynästä.

Hiirikättä kannattaa vaihdella. Erään tutkimuksen mukaan ihminen oppii käyttämään heikompaa kättään kolmessa viikossa, kun harjoittaa sitä päivittäin parikymmentä minuuttia. Myös hiiren näppäintä painavaa sormea on hyvä vaihtaa välillä. Osan hiirikäskyistä voi korvata näppäinkäskyillä. Hiiren nopeutta ja liikelaajuutta voidaan säätää.

9. Auttaako liikunta hiirikäteen?

Kipeän käden liikuttaminen ei jouduta tulehduksen paranemista. Hiirikäden estoon on olemassa jumppaliikkeitä, joita kannattaa kysyä omalta työterveyshoitajalta.

Manuaaliset hoidot ja hieronta eivät hiirikäteen tehoa, mutta rentoutuminen työpäivän päälle auttaa. Vapaa-aikaa ei kannattaisi käyttää netissä surffailuun tai käsitöihin, vaan mieluummin lähteä vaikka lenkille. Liikunnassa kannattaa kiinnittää huomiota ranteen asentoon ja siihen, että ranne pysyy suorana, esimerkiksi kun nostaa painoja. Liikunnan harrastajilla on vähemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja. Osasyy tähän saattaa olla siinä, että liikkujalla kivunsietokyky kasvaa.

10. Voiko vaivaa ehkäistä?

Ehdottomasti voi! Työpisteen hyvän ergonomian lisäksi työtä pitää tauottaa. Ranteita ja hartioita kannattaa pyöritellä vartin välein, ja vähintään kerran tunnissa olisi hyvä nousta venyttelemään ja kävelemään. Työasentoa kannattaisi vaihdella, ja jos mahdollista, rytmittää työ vaihtelevaksi. Ranteen lihasten ja jänteiden elastisuutta kannattaa ylläpitää venyttelemällä ja vahvistamalla kyynärvarren lihaksia.

Asiantuntijana apulaisylilääkäri Riitta Sauni, Työterveyslaitos, Tampere

Teksti: VIrve Järvinen