Hiustenlähtö - 10 kysymystä

Hiuksia joutuu keräämään tyynyltä, vaatteista ja suihkun viemäristä. Tuttua? Ihmiseltä irtoaa päivittäin noin 100 hiusta. Tätä runsaampi hiustenlähtö johtaa hiusten harvenemiseen. Mikä aiheuttaa hiustenlähtöä ja miten sitä voi hoitaa?

1. Milloin hiustenlähtö on epätavallisen runsasta?

Hiukset uusiutuvat säännöllisin väliajoin. Yksittäisen hiuksen elinikä on noin kolme vuotta. Ihmiseltä irtoaa päivittäin noin sata hiusta, mutta toisinaan hiuksen kasvuvaihe päättyy aikaisemmin ja hius irtoaa ennen aikojaan. Näin voi käydä esimerkiksi stressaantuneelle ihmiselle. Hiustenlähtö on yleensä runsasta, kun hiukset tukkivat viemärin tai tyynyllä on paljon hiuksia.

Raskauden aikana hiusten kasvuvaihe pitenee, ja hiuksia lähtee vähemmän, mutta synnytyksen jälkeen niitä irtoaa tavallista enemmän. Näin käy, kun normaalin aikataulun mukaisesti irtoavien hiusten lisäksi myös jatkoaikaa saaneet hiukset putoavat.

2. Aiheuttavatko sairaudet ja lääkkeet hiuskatoa?

Pitkäaikaissairauksista esimerkiksi kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, raudanpuute ja vaikea keliakia voivat näkyä hiusongelmina. Lyhytkestoinen, voimakkaasti oireileva tauti, kuten korkeakuumeinen infektio, voi aiheuttaa hiustenlähtöä.

Vaikka hiustenlähtö on lueteltu joidenkin lääkkeiden haittavaikutukseksi, todellisuudessa lääkkeet eivät sitä juuri aiheuta. Solunsalpaajien aiheuttama hiustenlähtökin on tilapäistä: kun hoito loppuu, hiukset kasvavat ennalleen.

Ehkäisypillerit helpottavat yleensä perinnöllisestä hiustenlähdöstä kärsivää, mutta joskus käy toisinkin päin. E-pillereiden käytön aloitukseen tai lopetukseen voi liittyä tilapäistä, muutaman kuukauden mittaista hiustenlähtöä.

Päänahan tulehdukselliset sairaudet kuten tali-ihottuma ja atooppinen ihottuma näkyvät monesti myös hiuksissa.

3. Entä elämäntavat tai vääränlaiset hiustenhoitotottumukset?

On turha syyllistää itseään ja elintapojaan hiustenlähdöstä. Voimakas aliravitsemus tai laihduttaminen voivat tosin lisätä hiustenlähtöä, ja runsas tupakointi huonontaa hiusten yleistä hyvinvointia. Hiusten runsas käsittely kuumalla tai mekaaninen rasitus, kuten kireät rullat tai tiukat poninhännät voivat saada aikaan hiusvaurioita.

4. Koska on tarpeen mennä lääkäriin?

Hiustenlähtö seuraa viiveellä mahdollista aiheuttajaansa, koska hiukset pysyvät kasvuvaiheen loputtua vielä useita kuukausia päässä eli elävät niin sanottua lepovaihetta. Jos syy hiusten kaikkoamiseen on vaikka ohimennyt korkeakuumeinen tauti, lääkäriä ei tarvita.

Perinnöllinen kaljuuntuminen etenee yleensä hitaasti, ja jos se haittaa, kannattaa lähteä lääkäriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Runsasta hiustenlähtöä voi seurailla joitakin viikkoja. Mikäli vaiva jatkuu 1-2 kuukautta, tilanne kannattaa arvioida lääkärin kanssa. Paras aika aloittaa lääkitys on silloin, kun tukka on vasta harvenemassa. Kokonaan kaljuun päälakeen on turha odottaa lääkkeillä uutta tukkaa.

5. Vaikuttaako perimä hiusten pysyvyyteen?

Hiustenlähtömuodoista tavallisin eli miestyyppinen, androgeeninen kaljuuntuminen on perinnöllistä. Joka toinen keski-ikäinen mies kärsii siitä ja naisistakin joka neljäs. Kaljuuntuvilla miehillä muodostuu hiuspohjassa liikaa testosteronista muodostuvaa dihydrotestosteronia DHT:tä. Naisten perinnöllisen hiustenlähdön syytä ei tarkkaan tiedetä.

Miehillä kaljuuntuminen voi alkaa jo ennen 20 vuoden ikää, naisilla ensimmäiset merkit näkyvät usein 40 vuoden iässä. Miehillä kaljuuntuminen alkaa niin, että hiusraja nousee ensin otsalta ja ohimoilta. Pikkuhiljaa tukka harvenee päälaelta, ja lopuksi jäljelle jäävät hiukset muodostavat hevosenkengän muotoisen alueen. Naisilla hiukset harvenevat tasaisemmin.

6. Kuinka perinnöllistä hiustenlähtöä hoidetaan?

Miehillä hoitoon käytetään minoksidiili-liuosta paikallisesti ja eturauhasen liikakasvun hoidossa tunnettua finasteridiä tabletteina – joskus pelkkää finasteridiä. Minoksidiili vilkastuttaa hiustenkasvua tuntemattomalla mekanismilla, kun taas finasteridi estää DHT:n muodostumisen testosteronista. Miehillä vaiva saadaan lääkkeillä lähes aina pysähtymään.

Naisten hoito on mutkikkaampaa. Finasteridia ei saa käyttää hedelmällisessä iässä oleville naisille, eikä se myöskään auta naisia yhtä hyvin kuin miehiä. Hoitoon käytetään minoksidiili-liuosta kahdesti päivässä. Minoksidiilin tavallisimmat sivuvaikutukset ovat päänahan kutina, punoitus ja kuivuminen. Liuos lisää alussa tilapäisesti hiustenlähtöä, ja pienellä osalla käyttäjistä se saattaa voimistaa karvojen kasvua kasvoissa.

Toisaalta monilla antiandrogeenisesti (mieshormonin vaikutusta estävästi tai vähentävästi) vaikuttavilla lääkkeillä ja e-pillereillä vaiva voidaan saada ainakin lieventymään. Antiandrogeenisesti vaikuttavia lääkkeitä ovat esimeriksi syproteroniasetaatti, spironolaktoni tai diabeteksen hoidosta tuttu metformiini.

7. Mikä on pälvikalju ja miten sitä hoidetaan?

Pälvikalju eli alopecia areata on yleinen autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä tuntemattomasta syystä tulehduttaa hiuksen juuritupen, karvafollikkelin, ja hiuksia irtoaa läiskittäin. Pahimmillaan kaikki hiukset ja muukin karvoitus katoaa. Vaikeaa pälvikaljua hoidetaan suun kautta otettavalla kortisonilla, jotkut saavat apua valohoidoista. Ikävä kyllä kumpikaan hoito ei ole kovin tehokasta, ainakaan kaikilla. Lohduttavaa on, että noin 90 prosentille potilaista hiukset kasvavat ilman hoitoa kokonaan tai osittain takaisin vuodessa. Pälvikalju on perinnöllinen: potilaista noin 20 prosentilla on sukulaisia, joilla on sama sairaus.

8. Lisääkö pälvikaljuus muiden autoimmuunisairauksien riskiä?

Esimerkiksi atopia, valkopälvi ja erilaiset sidekudossairaudet ovat pälvikaljua sairastavilla muita yleisempiä. Niiden poissulkemiseksi pälvikaljupotilaalta otetaan tarvittaessa verikokeita.

9. Voiko hiustenlähtöä hoitaa muutenkin kuin lääkkeillä?

Plastiikkakirurgin tekemä hiustensiirto on käypä hoito silloin, kun hiustenlähtö alentaa elämänlaatua merkittävästi. Lääkitys on kuitenkin ensisijainen hoito, ja sitä käytetään siirtojen jälkeenkin.

10. Voiko lisäravinteilla estää hiustenlähtöä?

Tieteellistä näyttöä lisäravinteiden tehosta ei ole. Suurimmalla osalla hiustenlähdöstä kärsivillä elintavat ovat kunnossa.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen, Koskiklinikka, Tampere.

Teksti: Virve Järvinen