Hyvinvointi

Huimaus – 10 kysymystä

Teksti:
Anna.fi

Huimaus tuntuu hurjalta. Oloa helpottaisi, kun tietäisi, mikä korvien välissä keikuttaa.

10 kysymystä hiumauksesta

1. Voiko huimauksen syyn päätellä itse?

Ensimmäistä kertaa elämässä tulevan voimakkaan huimauksen syytä ei pysty eikä pidä lähteä itse arvuuttelemaan. Mutta kun kyseessä on toistuva vaiva, ilmenemismuoto paljastaa usein syyn. Voimakas, pyörittävä ja pahoinvointia aiheuttava kiertohuimaus kielii ongelmasta tasapainoon vaikuttavissa aivorakenteissa. Heitättävä, hutera olo voi liittyä tasapainojärjestelmän epävakauteen ja verenpaineongelmiin. Tiettyyn suuntaan kallistumisen tunteen aiheuttavassa huimauksessa on yleensä kyse tasapainoelimen, pikkuaivojen ja aivorungon alueen sairastumisesta.

Valtaosa huimauksista on hyvänlaatuisia, mutta oman mielenrauhan vuoksi syy kannattaa selvittää lääkärin luona. Tavallisin syy toistuvaan huimaukseen on migreeni ja vanhemmilla ihmisillä hermoston rappeutumiseen liittyvät tasapainon säätelyn häiriöt, verenkiertohäiriöt ja väärä tai liiallinen lääkitys.

2. Millaisia tutkimuksia huimauspotilaalle tehdään?

Tasapainoelinten toimintaa testataan muun muassa viivakävelyllä, yhdellä jalalla seisomisella, käsien ja silmien koordinaatiotesteillä ja pään kallistuskokeilla. Testit paljastavat, kuinka pikkuaivot ja aivorunko toimivat yhdessä ääreishermoston kanssa. Tarvittaessa otetaan verikokeita ja tehdään kuvantamistutkimuksia.

3. Miksi huimaus tuntuu jaloissa?

Tasapainojärjestelmämme muodostuu kiihtyvyyttä aistivista sisäkorvan osista ja aivorungon tumakkeista. Ne saavat tiedon kehon asennosta silmien, ihon, nivelten ja lihasten aistinjärjestelmien välityksellä. Häiriö missä tahansa tasapainojärjestelmän osassa välittää aivoille ristiriitaista tietoa ympäristöstä, mikä haittaa pystyssä pysymistä.

4. Voiko huimaus vaarantaa hengen?

Ainoana oireena esiintyvä lievä huimaus on harvoin vakavaa. Mutta jos siihen liittyy esimerkiksi halvausoireita ja puheen puuroutumista, se voi olla merkki aivoverenkiertohäiriöstä. Tällöin soitetaan heti hätäkeskukseen.

Syy voimakkaaseen kaatavaan tai pyörittävään huimaukseen tulee aina selvittää, sillä vakavimmillaan se voi olla sydän- tai verenkiertoperäinen tai jopa aivokasvain. Huimaus voi aiheuttaa kaatumistapaturman, mikä voi varsinkin iäkkäälle olla vaarallinen.

5. Mitä jos sängystä nousu huippaa?

Äkillinen ylösnousu voi aiheuttaa verenpaineen säätelyn ongelman, mikä saa aivoihin aikaan hetkellisen hapenpuutteen. Tilanne itsessään ei ole vaarallinen, mutta siihen liittyy pyörtymisen ja tapaturmien vaara. Makuulla kannattaa pumpata verenkierto vauhtiin: koukistella ja ojennella nilkkoja ja vetää napaa sisään. Kannattaa myös istuskella hetki sängyn laidalla.

6. Entä jos pelkkä kyljen kääntäminen sängyssä kieputtaa?

Kyseessä on asentoriippuvainen huimaus, jonka tavallisin syy on migreeni. Vestibulaarinen migreeni eli huimausmigreeni sotkee hetkellisesti tasapainoelimen toimintaa. Koska tämä migreenimuoto voi olla rajoittunut vain tasapainoelimen alueelle, se ei välttämättä aiheuta päänsärkyä ja jää usein diagnosoimatta.

Huimausmigreeniä hoidetaan samoin kuin muita migreenejä eli tulehduskipulääkkeillä, tarvittaessa triptaaneilla. Pitkittyessään huimausmigreeni usein laajenee, muuttaa muotoaan ja alkaa vaivata muulloinkin kuin kylkeä kääntäessä.

Harvinainen hyvänlaatuinen asentohuimaus ilmenee kiertohuimauksena vain, kun päätä kääntää tiettyyn suuntaan eikä siihen liity muita oireita.Sevaivaa kerralla muutaman sekunnin ja hoituu asentohoidolla.Hoitoa saa ja liikesarjan oppiikorvalääkärin tai asiaan perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla.

7. Miksi huimaus voi heikentää kuuloa?

Ménièren tauti aiheuttaa toistuvia, voimakkaita huimausjaksoja, joiden aikana kuulo alenee. Koska se on kuulo- ja tasapainoelimen rappeumasairaus, kuulo ennen pitkää katoaa. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää lääkkeillä. Suolarajoitus, tasapainoa kuntouttava liikunta ja säännölliset elämäntavat hillitsevät kohtauksia. Ménièren taudin hoito kuuluu korvalääkärille.

8. Aiheuttavatko psyykkiset sairaudet huimausta?

Paniikkihäiriöön liittyy huimauksen tunne ja huono olo. Huimaus kehittyy yleensä hengenahdistustuntemuksen ja liikahengittämisen yhteydessä ja siihen liittyy ahdistuksen ja pelon tunne. Paniikkihäiriöön on olemassa itsehoito-ohjelmia.

Yhtä aikainen paniikki ja huimaus eivät välttämättä ole paniikkihäiriötä, sillä migreeni voi laukaista paniikkihäiriön kaltaisen tilan.

9. Minkä vuoksi iäkästä huimaa?

Iän myötä autonomisen hermoston toiminta hidastuu ja aistitoiminnot ja ääreishermosto rappeutuvat. Tällöin tieto asennonmuutoksista ei kulkeudu aivoihin riittävän nopeasti, mikä haittaa tasapainoa. Sydämen ja verenkierron sairaudet aiheuttavat myös huimausta.

Erittäin usein syy iäkkään huimaukseen on lääkkeissä, kuten mieliala- ja unilääkkeissä ja sydän- ja verisuonisairauksien sekä eturauhasvaivojen hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä. Huimaus voi olla myös lääkkeiden haitallinen yhteisvaikutus. Mitä enemmän iäkkäällä on lääkkeitä, sitä todennäköisempiä haitat ovat. Lääkkeitä ei pidä silti lopettaa ilman, että keskustelee asiasta lääkärin kanssa.

10. Mistä istumatyöläisen huimaus johtuu?

Niskan ja kaularangan jumit aiheuttavat usein istumatyöläiselle huimausta. Ne helpottuvat, kun muistaa tauottaa työn ja venytellä puolen tunnin välein. Elleivät taukojumppa, vapaa-ajan liikunta ja ergonomiasta huolehtiminen auta, lähdetään lääkäriin. Jännitys-niskanapidetty päänsärky ja huimaus ovat usein migreeniä.

Asiantuntija neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, Terveystalo, Jyväskylä.

Lue myös: Raskaus voi aiheuttaa huimausta – näillä pienillä keinoilla helpotat oloasi 

Teksti: Virve Järvinen Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 8/2014

X