Hyvinvointi

Huntu, huivi tai farkut – Syyrialaisen naisen elämää

Teksti:
Anna.fi

”Joudutko sä pitämään burqaa siellä?” lohkaisi ystäväni, kun olin lähdössä viikon mittaiselle musliminaisten yhteiskunnallista asemaa käsittelevälle kurssille Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen. Kovin vähäistä on suomalaisten tietämys Viroa ja Ruotsia kauempana sijaitsevista maista. Syyrialainen nainen voi olla kuin kuka tahansa eteläsuomalainen kaupunkilaisnainen tai hänen elämänsä voi muistuttaa Suomen haja-asutusseutujen maatilanemännän kotiympäristön keskittyvää elinpiiriä. Ei naiselle missään päin maailmaa ole yhtä yksittäistä muottia.

perjantairukous

Syyria, Turkin eteläinen ja Irakin läntinen naapuri, on parinkymmenen miljoonan asukkaan yksipuolueinen arabitasavalta, jota johtaa isältään vallan perinyt presidentti Bashar al-Asad. Maalla on rikas kulttuurihistoria, viehkeän koristeellinen arkkitehtuuri, herkkusuun hurmaava keittiö sekä ulkomaailmaa kiinnostava valtauskonto – islam. Syyriassa on tosin myös merkittävä kristitty vähemmistö, johon kuuluu ihmisiä useammasta eri kirkkokunnasta. Millaiselta syyrialaisen musliminaisen elämä näyttää ulkopuolelta kurkistettaessa?

Pukeutumisen lukuisat eri muodot

Burqa, siksi iso osa suomalaisista kutsuu joidenkin musliminaisten käyttämää asua, peittipä se sitten löyhästi hiukset tai koko kasvot silmiä myöten. Todellisuudessa burqa on suunnilleen yhtä kaukana Damaskoksesta kuin Taalainmaan hevonen Helsingistä. Burqaksi kutsutaan sitä asua, jota afganistanilaisnaiset ovat talebanhallinnon aikana joutuneet käyttämään. Asuun pukeutuu vain pieni osa maailman sadoista miljoonista musliminaisista.

Damaskoksen kaduilla en näe yhtään ainoaa naista burqassa. Suuri osa naisista on pukeutunut hiukset peittävään hijabiin ja vain kourallinen kasvot verhoavaan niqabiin. Vielä harvemmalla on yllään pitkä musta takki eli abayya, vaikka monilla toki on väljähköt vaatteet yllään. Ja silti, Damaskoksen katukuvassa näkee myös paljon naisia, jotka kulkevat kadehdittavan paksut, tummat hiukset hulmuten napakoissa farkuissa, korkeissa koroissa ja vartalonmyötäisissä paidoissa.

minareetti

Matkailijaan pukeutumisnormit eivät ulotu muutoin kuin uskonnollisissa nähtävyyksissä, joissa usein on pukeuduttava lainaksi saatavaan pitkään takkiin ja huiviin. Ei tämä kuitenkaan ole yksin islamilaisten kohteiden tapa: Balilla vieraillessani oli buddhalaiselle temppelialueelle päästäkseen sekä naisten että miesten laitettava pitkä huivi lanteille.

Eikä pukeutuminen edes ole islamin keskiössä. Uskonnollisesta vakaumuksesta kertovat aivan muut seikat, meillä länsimaissa vain ollaan loputtoman kiinnostuneita tästä näkyvimmästä piirteestä. Löytyisikö länsimaiselta ihmiseltä kiinnostusta syvempään kulttuurintuntemukseen, vai paraneeko maailma sillä, että kaikki pukeutuvat farkkuihin ja toppiin?

Avioliiton suureen satamaan

Jos jokin yhdistää naisia ympäri maailman, lienee se valinta avioliittokumppanin tai yksin elämisen välillä. Syyrialaisen avioliiton solmiminen vaihtelee itse valittuun kumppaniin sitoutumisesta sukujen järjestämään avioitumiseen. Tässäkin kaupunkilaisnaisella on usein väljemmät mahdollisuudet kuin maaseudulla asuvalla sisarellaan.

Mielenkiintoisia tilanteita aiheuttaa yli uskonnon rajojen tapahtuva avioituminen maassa, jossa sekä muslimit että kristityt pitäytyvät mieluiten oman yhteisönsä sisällä. Islamilaisen oikeuden mukaan musliminainen ei edes voi avioitua toiseen uskontokuntaan kuuluvan miehen kanssa. Muslimimies sen sijaan voi ottaa vaimokseen kristityn tai juutalaisen – uskonto kun siirtyy isältä lapselle.

Myöskään useimmat syyrialaiset kristityt eivät voi mennä naimisiin omaan uskontoonsa kuulumattoman kanssa. Toisinaan rakkaus voittaa, ja asia ratkaistaan matkustamalla ulkomaille avioitumaan. Tällöin pariskunnan asema voi olla varsin kyseenalainen perhelainsäädännön silmissä. Eri uskontokunnille kun on omat lakinsa.

kristitty kortteli

Syyriassa perheasioiden parissa työskenteleminen ei etenkään naisjuristille ole helpoin mahdollinen tehtävä. Vanhoilliset asenteet ja patriarkaalinen yhteiskunta asettaa tietyt raamit sille, miten vapaasti naisten asiaa voi ajaa.

Syyrialainen nainen kansalaisten kasvattajana

Syyrialaiset naiset ovat etenkin 1970- ja 80-lukujen aikana siirtyneet kodeista työelämään palvelemaan arabitasavallan tarpeita. Valtaapitävä Baath-puolue on arabinationalistisen retoriikan turvin kannustanut naisia työskentelemään julkisissa tehtävissä ja viroissa.

Viime vuosisadan lopulla ja 2000-luvun alussa islamistit ovat kuitenkin vahvistaneet jalansijaansa myös syyrialaisessa yhteiskunnassa. Naisten asemaan tämä on vaikuttanut siten, että moni nainen kokee jälleen tärkeimmäksi tehtäväkseen lastensa kasvattamisen kotona hyviksi kansalaisiksi.

Rukouskutsun tunnelmointia

Uskonto on muiden arabimaiden tapaan useimpien Syyrian musliminaisten elämässä keskeisessä asemassa. Koraanin opiskeleminen on kunnia-asia, ja siinä voidaan edetä vuosikausia jopa tohtorintutkintoon saakka. Aivan oma lukunsa on pyhän kirjan resitoiminen eli lukeminen ääneen juuri siten, kuin sen sanat kuuluu ääntää.

Uskonasioissa naiset ja miehet ovat Koraanin mukaan yhdenvertaiset. Naisilla on samat uskonnolliset velvollisuudet kuin miehillä, ja niihin kuuluvat viisi kertaa päivässä toistuvat rukoukset. Perjantaisin sekä naisten että miesten tulee osallistua moskeijassa imaamin johtamaan rukoustilaisuuteen. Naiset ja miehet rukoilevat toisistaan erillään.

damaskos yöllä

Viikon aikana herään ainoastaan kerran kukonlaulun aikaan aamuiseen rukouskutsuun. Nousen istumaan ja kurkistan verhojen raosta rauhallisena nukkuvaan kaupunkia. Niin pitkälle kuin silmä kykenee erottamaan, näkyy tasaisin välein vihreällä valaistu moskeijan torni eli minareetti. Kuuntelen minareetista toisensa jälkeen heräävää kutsulaulua, joka kehottaa kiirehtimään rukoukselle, sillä rukous on parempaa kuin uni. Ei ikkunoihin silti syty valoja vielä tähän aikaan, sillä riittää, että ehtii rukoilla ennen seuraavan kutsun kaikumista.

Tasaisella äänellä kajahtavaa aamurukouksen kutsua häiritsee hotellin naapurissa kiekuva kukko, joka totisesti osaa herättää auringon sarastaessa.

Nuoret luovat uutta

Eräs viikon mielenkiintoisimmista tapaamisista on nuorten naisten ja miesten perustama kustannusyhtiö Etana Books. Hankkeen takana on kymmenkunta nuorta aikuista, joita yhdistää kiinnostus ihmisoikeuskysymyksiin ja sukupuolitutkimukseen. Kustannusyhtiön tavoitteena on tuoda maahan ja julkaista sekä arabian- että englanninkielisiä teoksia, jotka käsittelevät ihmisoikeuksia, naisten oikeuksia sekä sukupuolitutkimusta. Vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö on hiljattain saanut kauniisti kunnostetut kirjastotilat aivan Damaskoksen keskustan tuntumasta. Kirjat odottavat vielä vierailun aikana laatikoissaan.

Etanan miehet muodikkaissa nahkakengissään, poninhännälle sidotuissa hiuksissaan, kulutetuissa farkuissaan ja naiset trendikkäissä hameissaan, leggingseissään ja koroissaan ovat kaukana burqa-letkautuksen heittäneen ystäväni mielikuvista. Nämä nuoret ovat muun muassa toimittajia ja lakimiehiä, yliopistolla opiskelleita ja kansainvälisyyteen tottuneita tulevaisuuden vaikuttajia.

Vaikka dynaamiset monitaitajat toimivat rohkeasti asiansa eteen, on työnsarkaa näkyvissä loputtomiin. Heistä hieman yli parikymppinen nainen kertoo tulevansa liberaalien, korkeakoulutettujen vanhempien perheestä. Silti hän ei ole ennen kustannushankkeeseen tutustumista koskaan kuullut sukupuolitutkimuksesta. Koraanin mukaan naisella ja miehellä on omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä, ja perinteiset sukupuoliroolit istuvat edelleen tiukassa myös kristittyjen parissa.

Anne

X