Hyvinvointi

Hypoglykemia - Miten autan diabeetikkoa?

Teksti:
Anna.fi

Diabetesta sairastavien insuliinihoidon yhteydessä puhutaan usein hypoglykemiasta. Mitä se on, ja miten sitä voidaan ehkäistä?

Jos diabeetikko on tajuissaan hänelle voi antaa sokeripitoista juotavaa.

Mitä hypoglykemia on ja mistä se aiheutuu?

Hypoglykemialla tarkoitetaan liian matalaa verensokeria eli käytännössä mittaustuloksia alle 4 mmol/l. Vakavassa hypoglykemiassa diabeetikko tarvitsee toisten apua, ja tällöin puhutaankin insuliinisokista. Verensokerin alhaisuus aiheutuu insuliinin liian suuresta vaikutuksesta senhetkiseen tarpeeseen nähden. Tila liittyy joko insuliinihoitoon tai haiman insuliinin eritystä lisäävien lääkkeiden käyttöön.

Millaisia ovat sen oireet?

Oireet ovat yksilöllisiä, mutta yleisiä ovat heikotus, hikoilu, vapina, kalpeus, poikkeava käytös, kuten ärtyisyys ja levottomuus, epäselvä puhe, näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat sekä horjuva liikkuminen.

Miten sitä hoidetaan?

Jos diabeetikko on tajuissaan, hänelle annetaan sokeripitoista juotavaa tai syötävää, esimerkiksi 4-8 palaa tai nesteenä rypälesokeria/tavallista sokeria tai lasillinen tuoremehua/sokerillista virvoitusjuomaa. Ensiavun jälkeen odotetaan 10-15 minuuttia. Ellei ruuasta tai juomasta ollut apua, kyseessä on insuliinisokki.

Insuliinisokissa olevalle tilataan ambulanssi. Tajuton käännetään kylkiasentoon. Hengityksen tulee kulkea vapaasti. Ensiavuksi voi yrittää siirapin tai hunajan sivelyä posken limakalvolle. Parhaiten toimii apteekista reseptillä saatava glukagoniruiske. Sokkiin mennyt tulee yleensä tajuihinsa 10-20 minuutin kuluttua pistoksesta. Tämän jälkeen hän tarvitsee vielä sokeripitoista ruokaa ja juomaa.

Tärkeää on myös selvittää hypoglykemian tai sokin syy, puuttua siihen ja muuttaa tarvittaessa hoitoa toisenlaiseksi.

Millaisissa tilanteissa tai mihin vuorokaudenaikaan hypoglykemiaa yleisimmin esiintyy?

Tavallisia syitä ovat fyysisen rasituksen aiheuttama insuliinitarpeen vähentyminen, jota ei ole riittävästi huomioitu pistoksessa tai ruokailussa, liian suuri ateriainsuliiniannos ja joissakin hoitomuodoissa aterian tai välipalan myöhästyminen. Myös runsas alkoholin kertakäyttö tai saunominen voi laskea verensokeria. Periaatteessa hypoglykemioita voi esiintyä mihin vuorokauden aikaan vaan. Elimistön luonnollinen insuliinintarve on vähäisin yöllä. Verensokerin liiallinen lasku yöaikaan on tavallisempaa tyypin 1 diabeetikoilla.

Riippuuko hypoglykemiariski siitä, onko diabetes 1- vai 2-tyyppiä?

Kyllä jonkin verran, mutta enemmänkin siitä, millaista hoitoa käytetään ja siitä, mikä sokeritasapaino yleensä ottaen on. Nykyisin verensokeritaso pyritään diabetestyypistä riippumatta pitämään mahdollisimman lähellä normaalia, jolloin hypoglykemian riski lisääntyy. Tyypin 2 diabeteksen tavallisimmat tablettilääkkeet eivät yleensä laske verensokeria liian alas, mutta insuliinin eritystä lisääviin lääkkeisiin riski liittyy. Hypoglykemiat ovat yleisempiä tyypin 1 diabeetikoilla ja pitkään sairastaneilla tyypin 2 diabeetikoilla. Nykyisin insuliinihoito aloitetaan tyypin 2 diabeetikoilla usein varhemmin kuin aikaisempina vuosina.

Miten hypoglykemiaa voidaan ehkäistä? Millaista hyötyä uusista pitkävaikutteisista insuliinijohdoksista on 1- ja 2- tyypin diabeetikoille tässä suhteessa?

Ymmärtämällä oman lääkityksen ja insuliinin toiminta ja varautumalla verensokerin vaihtelua aiheuttaviin tilanteisiin. Uusien pitkävaikutteisten insuliinijohdosten eli glargiinin ja detemirin vaikutus ja imeytyminen on tasaisempaa kun aiempien perusinsuliinien. Niiden käyttäminen vähentää erityisesti yöllisten hypoglykemioiden esiintymistä riippumatta diabetestyypistä. Erityisesti tyypin 1 diabeetikot hyötyvät näistä uusista valmisteista, koska heillä verensokerin liiallinen lasku on tavallisempaa. Jos aikaisemmalla perusinsuliinilla ei esiinny ongelmia ja hoitotavoitteet saavutetaan, hoitoa ei tarvitse vaihtaa.

Lue lisää:Suomen Diabetesliitto

Asiantuntijana ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto.

Teksti: Nina Erho

X