Hyväkarppaus – Suosi hyvälaatuisia hiilihydraatteja
Hyväkarppaus on yksi karppauksen alalaji, jossa hiilihydraattien syöntiä rajoitetaan, mutta niitä ei karsita kokonaan pois ruokavaliosta. Hyväkarppaaja suosii niin sanottuja hyviä ja hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljoja. Huonot, eli nopeat hiilihydraatit jätetään kuitenkin kokonaan pois. Nopeita hiilihydraatteja ovat muun muassa kaikki kuoritut valkoiset viljatuotteet, sokeri, peruna ja maissi.
Hyvä vs. huono
Valkoiset vehnäjauhot, riisi, pasta, murot, karkit, sokerit, peruna ja maissi ovat huonoja hiilihydraatteja hyväkarppauksen näkökulmasta, sillä niissä on hyvin vähän tai ei lainkaan ravinteita. Ne hajoavat ruoansulatuksessa ja siksi vereen vapautuu nopeasti glukoosia (eli verensokeri nousee nopeasti), mutta koska ne sisältävät lähinnä tyhjää energiaa se myös laskee nopeasti takaisin alas – ja taas on nälkä. Verensokerin heilahdellessa jatkuvasti olo on voimaton ja väsähtänyt.
Hyvät hiilihydraatit, kuten tumma riisi, kasvikset, täysjyväpasta ja leipä nostavat veren sokeriarvoja hitaasti, jolloin nälkä pysyy pitkään loitolla ja verensokeri pitkään tasaisena. Hitaat hiilihydraatit sisältävät myös runsaasti kuituja ja ravintoaineita.
Miksi kuituja tulisi suosia?
Kuidut ovat kasvisten, palkokasvien, marjojen, hedelmien ja jalostamattoman viljan sisältämiä osia, jotka eivät sula ruoansulatuksessa. Ne eivät siis imeydy lainkaan elimistöön eivätkä vaikuta myöskään insuliinin eritykseen.
Ei pidä silti luulla, että ne olisivat täysin turhia osia ravinnossa, päinvastoin. Kuiduilla on tärkeä osa ruoansulatuksessa, sillä niiden sisältämän ligniinin, selluloosan, pektiinin ja liima-aineen ansiosta ulostemassa kulkee suolessa jouhevasti. Näin ollen suoli toimii säännöllisesti. Ummetuksen syynä onkin usein juuri kuituköyhä ravinto.
Kuidut rajoittavat myös rasvojen imeytymistä ja vähentävät siten verisuonten kalkkeutumisen vaaraa. Vatsalääkärit ovat sitä mieltä, että tietyillä kuiduilla on kyky suojata paksusuolta muun muassa syövältä.
Hyväkarpin ruokavalioon kuuluu:
- Liha, kala, kypsytetyt juustot, kananmunat, kasviöljyt ja voi
- Marjat, juurekset ja makeuttamattomat maitotuotteet
- Maito, täysjyväviljatuotteet, hapatettu ruisleipä, hiutalepuuro, tumma pasta ja riisi, banaani ja rypäleet sekä pavut ja linssit
Hyväkarpin tulee välttää:
- Valkoisia vehnäjauhoja sekä valkoista riisiä ja pastaa
- Sokeroituja muroja ja myslejä
- Karkkeja ja valkoista sokeria
- Perunaa ja maissia
Kommentit
Hakee oikeita ohjeita Antti Heikkilän kirjoista. Rypäleet ja banaanit ei tod.kuulu. Myös viljat nostavat insuliinia nopeasti.
Kommentit
Tuossa väitetään virheellisesti, että pasta olisi jotenkin kauhean huono ruoka.
Makaroni on huono ruoka, totta, mutta pasta on puoliksi jauhoja ja puoliksi kananmunaa sekä tilkka ruokaöljyä. Pasta on ihan kunnon ruokaa.
Antti Heikkilän mukaan ei ole olemassa hyviä ja huonoja hiilihydraatteja; on VAIN hiilihydraatteja.
Tosin Heikkilä kehottaa yhtenään jättämään höttöhiilarit pois, eli ilmeisesti sellaisia kuitenkin on.
Luepas tarkemmin, ’tumma’ pasta eli täysjyväpasta kuuluu hyviin hiilareihin kun taas valkoinen huonoihin, sama riisillä. Makaroni on yksi pastalajeista ja sitäkin löytyy täysjyväversiona.
Jormao1 voisi ottaa ihan ensimmäiseksi selvää mitä se ”pasta” tarkoittaa. Tule sitten kommentoimaan lisää.
Onko ihan totta että banaani luokitellaan nykyään hyväksi hiilariksi?
Entäs miksi vain kypsitetyt juustot hyviä? Onko esim mozarella pahaa?
Hyviksi hiilareiksi kai kuuluu myös fruktoosi, ja varmaan stevioidejakin kannattaa suosia?
Tällaista ruokavaliota voisin itsekin alkaa noudattamaan – itseasiassa minun ei tarvitsisi tehdä muutoksia kovinkaan paljon!
Makaroni ja riisi pitäisi vaihtaa täysjyväversioiksi, ja kasvisten määrää lisätä.
Mutta perunaa haluan syödä silti edelleenkin, samoin karkkia kerran viikossa täyskieltäytytymyksistä seuraa usein täydellinen romahtaminen.
Eräs sukulainen karppasi itsensä tosi huonoon kuntoon – hänelle ketoosista tuli jostain syystä pysyvä olotila. Hän laihtui ensin 15 kiloa mutta sitten – kiitos rasvaisen lihan ja voin – takaisin tulikin 10 kiloa. Hän lopetti karppauksen kuitenkin ennen kaikkea huonon olon takia.
Kolmen vuoden kaappauksen tuloksena -35kg. Verenpainelääkitystä en enää ole tarvinnut. Olo on mitä parhain.
…kaappauksen tuloksena…
Edelleenkin tarkoitan karppauksen…
Pastaa on munalla ja ilman. ”Pastatuotteissa tärkkelys on niin tiiviisti ”liiskautunut”, että sen vapautuminen kestää aikansa, ja yllättäen kuidutonkin, valkoisesta vehnästä valmistettu pasta on osoittautunut suhteellisen hitaasti imeytyväksi.” (terveyskirjasto.fi – nopeat ja hitaat hiilihydraatit – glykemiaindeksi)
Pastaa on munalla ja ilman. ”Pastatuotteissa tärkkelys on niin tiiviisti ”liiskautunut”, että sen vapautuminen kestää aikansa, ja yllättäen kuidutonkin, valkoisesta vehnästä valmistettu pasta on osoittautunut suhteellisen hitaasti imeytyväksi.” (terveyskirjasto.fi – nopeat ja hitaat hiilihydraatit – glykemiaindeksi). Toisaalla taas suositellaan perunaa pastan sisään koska perunassa on vähemmän kaloreita painoonsa nähden. Minä itse syön kaikkea mutta kohtuudella. Paino on pudonnut hyväkarppaamalla ja ilman karppausta. Tällä hetkellä olen saanut painon hallintaan ja muutenkin paremman olon kuin koskaan seuraavalla 3 ruokailun ruokavaliolla. Aamulla (klo 8) puuroa, bulgarian jogurttia ja pähkinöitä. Lounaaksi (klo 13) ja päivälliseksi (18) vihannespitoista ruokaa, mutta annoskoot järkeviä. Ennen lounasta ja päivällistä sekä aamulla puuron jälkeen tarvittaessa hedelmiä, mandariineja tai omenoita. Mutta pyrin siihen etten syö klo 18 jälkeen. Aamulla on nykyään aina raikas ja pirteä olo. Väistämättä kalorimäärät jäävät pieniksi ts. paino laskee. Lisäksi vihannespitoisesta ruuasta ei tule ähkyä. Suosittelen. Uskon että vihannekset, pähkinät ja kala ovat ihmiselle hyväksi. Eläinrasvat ja leivän mässyttäminen ei.
Valalla on vielä paljon luuloja karppauksen suhteen ja esim. lehden artikkeli jatkaa näiden luulojen tukemista ja samalla vaikeuttaa VHH-ruokavaliosta kiinnostuneille. Nykyisin on asiasta kiinnostuneelle tarpeeksi korkealuokkaisten tutkimusten raportteja luettavaksi ja jollei niitä jaksa lukea niin ehkä minun käännöksistäni ja artikkeleistani on apua:
“LCHF on ruokavalio sohvaperunoille
USEIN KYSYTTYÄ
Posted by Veijo Puustinen Fri, October 25, 2013 19:36:17
—ja muita myyttejä”
Mar 1. 2012
LCHF (VHH) ruokavalion ympärillä pyörii yhä edelleen erinäisiä huhuja ja luuloja. Kuinka asia on todellisuudessa? Näin vastaavat Adreas Eenfeldt, ”kostdoktorn”, lääkäri ja LCHF asiantuntija ja Anna Hallén, LCHF ravintoneuvoja.
”Myytit perustuvat suurimmalta osalta tiedon puutteeseen”, sanoo A.E. ”Uskotaan yhä siihen että on hyväksi syödä vähemmän ja vähärasvaista ja juosta enemmän. Vikana on se että se ei toimi”.
Kaksi tavallisinta myyttiä ovat että LCHF ruokavaliolla ei jaksa treenata ja että aivot toimivat heikommin vähillä hiilihydraateilla. Jos nämä luulot pitäisivät paikkansa ei Björn Ferry olisi pystynyt voittamaan kultamitalia ampumahiihdossa olympialaisissa eikä Mattias Ribbing olisi voittanut niin Ruotsin- kuin maiilmanmestaruusmitaleja muistikilpailuissa.
Monet näyttävät yhä luulevan että LCHF ruokavaliolla syödään pelkästään lihaa. Itse asiassa LCHF ruokavaliolla syödään enemmän vihanneksia kuin keskimäärin.
Yksinkertaisin tapa myyttien kaatamiseksi on näyttää itse että se toimii käytännössä, sanoo Andreas Eenfeldt.
Myytti 1: “Syödään mielettömiä määriä rasvaa.”
Anna Hallén: LCHF ruokavaliolla saat syödä niin paljon rasvaa kuin haluat mutta kyseesä ei kuitenkaan ole mielettämät määrät vaan syödään kunnes tullaan kylläisiksi. Tulet kylläisemmäksi jos jätä juustotarjottimelta syömättä viinirypäleet, keksi ja marmelaadit. Jos söisit pelkkää voita niin kylläisyyden tunne tulee aikaisemmin kuin jos sekoitat voihin jauhoja, sokeria ja kaakaota.
Myytti 2: “Pelkkiä kananmunia ja lihaa”
Anna Hallén: Ei pidä paikkaansa. LCHF ruokavalio koostuu vaihtelevasta ravinnosta joka valmistetaan luonnollisista raakaaineista. Siihen sisälyy kalaa, äyriäisiä ja linnunlihaa. Ei tarvitse syödä enemmän lihaa tai kalaa vaan joissain tapauksisa jopa vähemmän koska ravinnon korkea rasvapitoisuus tekee kylläiseksi. Ei lihan määrää tarvitse nostaa kylläiseksi tulemiseen vaikka peruna ja pasta onkin poissa lautaselta, tilalle tulee vihanneksia. Kananmunat ovat suosittuja koska niistä voidaan valmistaa monia eri ruokia.
Myytti 3: “LCHF ei toimi koska on sama mitä syöt. Ainoataa kalorien määrällä sisään ja kalorien määrällä ulos on merkitystä.”
Andreas Eenfeldt: Kun lasketaan kaloreita niin ei oteta huomioon näläntunnetta eikä sitä kuinka voidaan. Voit pudottaa painoasi syömällä kaakkuja ja juomalla limsaa mutta et voi hyvin ja olet nälkäinen koko ajan. LCHF ruokavaliolla saat kehosi hormooniperäisen säätelyn toimimaan jälleen. Voit syödä itsesi kylläiseksi ja voit hyvin.
Myytti 4: “LCHF kohottaa verenrasvoja ja tukkii verisuonetAndreas Eenfeldt: Ei löydy yhtään tutkimusta joka näyttäisi että LCHF tukkii verisuonet. Kaksivuotta kestänyt tutkimus näyttää täysi paäinvastaista, suonien terveys parani. Suonien tukkeutumisesta on turha olla huolissaan. Se että LCHF kohottaa verenrasvoja on asian yksinkertaistamista ja johtaa väärille jäljille. Se että kokonaiskolesteroli nousee hieman pitää paikkansa, mutta eniten nousee hyvä kolesteroli. Jakauma tulee paremmaksi ja myöhemmin voi jopa paha kolesteroli laskea. Paha kolesteroli voi alussa nousta hieman mutta eniten nousee hyvä kolesteroli. Sen että LCHF ruokavalio on hyvä kolesterolin suhteen on osoitettu useissa tutkimuksissa.
Myytti 5 “Et saa tarpeeksi vitamiineja LCHF ruokavaliolla.”
Anna Hallén: Ei pidä paikkaansa. Voi olla jopa niiin että LCHF ruokavaliolla saa itseensä enemmän vitamiineja ja mineraaleja koska emme syö jauhoihin tehtyjä ruokia. Gluteeni ja täysjyvä voivat nimittäin heikentää vitamiinien ja mineraalien imeytymistä suolessa. Kaikki muut vitamiinit paitsi C-vitamiini löytyy kananmunasta. Saamme myös vitamiineja vihanneksista ja mineraaleja pähkinöistä, äyriäisitä ja lihasta.
Myytti 6: “LCHF kohottaa sappikivivaivan riskiä.”
Andreas Eenfeldt: Väitteestä löytyy pieni totuuden murunen. Jos sinulla on sappikiviä aloittaessasi LCHF ruokavalion niin voi saada sappikivikohtauksen. Pääasiassa syntyvät sappikivet vähärasvaisella ruokavaliolla koska sappi on levossa silloin. Jos syöt rasvapitoisempaa ruokaa niin enemmän sappea kehittyy ja sappikäytävät huuhtoutuvat eikä sappikiviä kehity. Pitkällä tähtäimellä ei LCHF ruokavalio nosta sappikivien saamisen vaaraa.
Myytti 7: “LCHF tekee sinut tyhmäksi koska aivot tarvitsevat hiilihydraattia”
Anna Hallén: Sekä totuus että myytti. Aivot tarvitsevat glukoosia energiakseen Sitä määrää glukoosia meidän ei kuitenkaan tarvitse saada sokerista tai jauhoista. Kehomme osaa valmistaa tarvitsemansa määrän rasvasta ja proteiinin aminohapoista. Sitä paitsi LCHF ruokavaliolla saat hiilihydraatteja joka päivä vihanneksista ja meijerituotteista. Ensimmäisellä viikolla aloitettuasi LCHF ruokavalion voit saada päänsärkyä ja tuntea itsesi hieman tahmeaksi mutta se on ylimenevä, muutoksesta johtuva ilmiö.
Myytti 8: “LCHF sopii niille jotka eivät jaksa treenata pudottaakseen painoaan”
Anna Hallén: LCHF ruokavalio vei pohjan myytiltä että sinun täytyy treenata pudottaaksesi painoasi. Et pysty treenaamaan itseäsi laihaksi, sinun täytyy myös syödä itsesi laihaksi. Tutkimusraportit kertovat että ravinto on tärkein tekijä laihdutuksessa. LCHF ruokavalion todella vahva ominaisuus on että jos olet lrullatoliin sidottu, vahvasti ylipainoinen tai jopa vammautunut voit silti pudottaa painoasi, treenamatta. LCHF ruokavaliota noudattavat treenaavat, monet terveysvaikutteiden vuoksi ja voidakseen hyvin. On jopa henkilkohtaisia valmentajia jotka itse noudattavat LCHF ruokavaliota ja suosittelevat sitä asiakkailleen.
Myytti 9: “LCHF ruokavaliolla on monia sivuvaikutuksia).”
Anna Hallén: Totta. Voit saada ohimeneviä sivuvaikutuksi aloittaessasi LCHF ruokavalion. Ne kestävät yleensä viikon tai hieman pidempään. Tuntuu työläältä 5-10 päivää mutta sen jälkeen ne menevät ohi. Jotkut tukitsevat nämä ohimenevät ilmiöt merkiksi siitä että LCHF ruokavalio ei sovi heille mutta tilanne on suunnilleen sama kuin jos lopetat tupakoinnin. Alussa on vaikeaa mutta sitten helpottaa.
Myytti 10: “Gluteenittoman ja jauhottoman ruokavalion kokeileminen on vaarallista”
Anna Hallén: Sen kummemin gluteeni tai jauhot eivät ole meille elintärkeitä ja voit poistaa ne ruokavaliostasi itse. Hiilihydraatteja, kuitua ja vitamiineja saat vihanneksista, mineraaleja saat pähkinöistä, siemenistä ja lihasta. LCHF ruokavaliolla saat kaikki mitä tarvitset. Jauhot ja tärkkelys aiheuttavat sairauksia ja kariesta.
Myytti 11: “Et jaksa treenata LCHF ruokavaliolla ollessasi”
Anna Hallén: Puolitotuus ja riippuu täysin mitä treenaat ja kuinka lujaa. Jos olet tavallinen liikunnan harrastaja joka treenaa 5-8 tuntia viikossa selviät erinomaisesti LCHF ruokavaliolla. Jos sen sijaan satsaat olympialaisten kovimman lajin kultamitaliin niin tarvitset enemmä glukoosia. Sitä voit saada juureksista, marjoista ja ehkä proteiinipulverista mutta et siitä huolimatta tarvitse sokeria tai jauhoruokia.
Myytti 12: “LCHF ruokavaliolla jätetään hiilihydraatit kokonaan pois.”
Anna Hallén: Ei pidä paikkaansa. LCHF ruokavalioon kuuluu vihanneksia, pähkinöitä ja meijerituotteita. Kaikissa mainituissa on hiilihydraattia mutta pienissä määrin. LCHF ei ole hiilydraatiton ruokavalio, poissuljetaan ainoastaan ne hiilihydraatit jotka ovat meille vahingollisia, tekevät meidät sairaaksi ja joita emme tarvitse.
http://terveydeksesi.fix4you.se/#category27
Heipä hei!
Tässä linkki artikkeliin, josta käy selväksi, ettei jako hyviin ja huonoihin hiilihydraatteihin olekkaan niin selvä. Mm. pastat imeytyvät yllättävän hitaasti. Mutta lukekaapa itse!
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00608
Terveisin Tiina Saksasta
Hakee oikeita ohjeita Antti Heikkilän kirjoista. Rypäleet ja banaanit ei tod.kuulu. Myös viljat nostavat insuliinia nopeasti.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous