Ientulehdus - 10 kysymystä

Ikenet ovat tulehtuneet joka kolmannella suomalaisella. Ientulehdus kasvattaa sekä sydän- että aivoinfarktin riskin nelinkertaiseksi. Hoidatko hampaitasi tarpeeksi hyvin?

1. Mikä ientulehdus?

Ientulehdus eli gingiviitti on suun pehmytkudoksen tulehdussairaus, joka syntyy, kun haitalliset bakteerit pääsevät muhimaan ienkudoksen pinnalla riittävän pitkään ja aiheuttamaan tulehduksen. Jo viikon tauko kotihoidossa saa haitalliset bakteerit lisääntymään niin reippaasti, että ikenet sairastuvat. Ienkudoksen tehtävänä on paitsi kiinnittää hammas leukaluuhun myös suojata altaan löytyvää luuta.

2. Kuka sairastuu ientulehdukseen?

Joka kolmannessa suomalaisessa suussa ikenet ovat tulehtuneet. Tietyt sairaudet, kuten diabetes ja reumasairaudet altistavat ientulehdukselle, samoin syljen koostumukseen ja määrään vaikuttavat lääkkeet, esimerkiksi suuta kuivaavat masennuslääkkeet. Osa verenpainelääkkeistä aiheuttaa ienkudoksen liikakasvua, mikä puolestaan vaikeuttaa ikenen pitämistä puhtaana ja altistaa siten tulehdukselle.

Purentakiskot ja oikomislaitteet vaikeuttavat kotihoitoa ja keräävät bakteereita, joten niiden puhtaudesta kannattaa huolehtia paitsi harjaamalla myös laittamalla ne aika ajoin vaikkapa suolaveteen tai muuhun bakteereja tuhoavaan nesteeseen likoamaan.

3. Mistä ientulehduksen tunnistaa?

Terve ien on vaaleanpunainen, tiiviisti hampaassa kiinni eikä vuoda verta. Sen sijaan ikenien turvotus, paha maku ja haju suussa viittaavat tulehdukseen. Ikenien verenvuoto – ensin harjatessa, myöhemmin muutenkin – on selvä ientulehduksen merkki. Tupakointi vähentää ienkudoksen verenkiertoa, minkä vuoksi ikenet eivät ehkä vuoda. Näin tupakoitsija voi potea ientulehdusta tietämättään. Ientulehdukseen liittyy ani harvoin särkyä. Kummallista, mutta totta on, että vaikka ikenet märkisivät, niiden tulehdus ei aina näy mitenkään verikokeissa.

4. Onko ientulehdus vaarallinen?

Ientulehdusta aiheuttavien bakteerien joukossa on bakteereja, jotka verenkiertoon levitessään altistavat sydän- ja aivoinfarktille. Ientulehduspotilaalla onkin nelinkertainen riski saada infarkti, sillä tulehtuneiden ikenien alla on pahimmillaan kämmenen kokoinen märkäpesäke, josta vapautuu verenkiertoon joka puraisulla vaarallisia bakteereja. Nämä bakteerit kiinnittyvät verisuonten seinämiin ja vaurioittavat suonten sisäpintaa tehden tukoksia. Bakteerien leviämisvaaran vuoksi esimerkiksi tekonivelleikkauksia ei tehdä potilaalle, jonka suu ei ole kunnossa.

5. Kuinka ikenet pidetään terveinä?

Hampaiden ja ikenien pinnalle syntyvä bakteerikerros eli plakki pitäisi poistaa harjaamalla hampaat ja ienrajat pari kertaa päivässä ja puhdistamalla hammasvälit langalla, tikulla tai hammasväliharjalla ainakin kerran päivässä. Ientulehdus iskee ensin juuri hammasväleihin.

Verta vuotavat ikenet ovat harvoin merkkinä liian voimakkaasta harjauksesta – useimmiten kyse on harjauksen puutteesta. Jos ikenet vuotavat, hammaspesua on tehostettava. Ellei tilanne parane viikossa hyvällä kotihoidolla, kannattaa ottaa yhteyttä hammaslääkäriin.

6. Onko hammasharjalla väliä?

Jos hammaspesutekniikka on hakusessa tai käden motoriikka on puutteellinen, sähköhammasharjalla tulee helpommin puhdasta kuin perinteisellä. Oli harja millainen tahansa, se vaihdetaan uuteen, kun harjakset alkavat vähänkin harottaa. Omat hammaspesurutiinit kannattaa aika ajoin tarkistuttaa hammaslääkärillä tai suuhygienistillä.

7. Miten ientulehdusta hoidetaan?

Hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa syljen mineraaleista ja plakista muodostuneen hammaskiven joko raaputtamalla tai ultraäänellä. Koska hammaskiveen vaikuttava syljen koostumus on joka suussa erilainen, myös hammaskiven poistovälit ovat yksilöllisiä. Joku pärjää yhdellä hammaslääkärikäynnillä vuodessa, toisen tarvitsee käydä poistattamassa hammaskivi muutaman kuukauden välein.

Ravintotottumukset saattavat vaikuttaa hammaskiven muodostumistaipumukseen, sillä afrikkalaisilla ja aasialaisilla on hammaskiveä selvästi länsimaisia enemmän.

Jos kotihoito on ollut huonoa pidemmän aikaa, hammaskiveä on usein jo hammasta ympäröivän ientaskun sisällä. Ienkudoksen alainen hammaskivi poikkeaa koostumukseltaan ja syntytavaltaan pinnallisesta ja on vaikeammin poistettavaa. Se on kuitenkin poistettava, sillä ikenen alle kasvava hammaskivi tulehduttaa ikenen sekä avaa sen ja hampaan liitoskohdan, jolloin tie elimistöön on avoinna vaarallisille bakteereille.

Joskus tulehtuneista ikenistä otetaan bakteerinäyte, ja tarvittaessa potilaalle määrätään antibiootteja.

8. Mikä on parodontiitti?

Hoitamattomasta ientulehduksesta tulee helposti parodontiitti eli hampaita vähitellen niitä ympäröivästä leukaluusta irrottava sairaus. Se syntyy, kun ientaskut alkavat ensin syventyä ikenen alle levinneen hammaskiven vuoksi. Ellei hammaskiveä poisteta, sen aiheuttama ientulehdus etenee syvemmälle kudokseen aina hampaita tukevaan leukaluuhun asti ja tuhoaa sitä vähitellen. Kun ympäröivät luukudokset puuttuvat, hammas alkaa liikkua ja irtoaa lopulta kokonaan. Vähintään joka kymmenes suomalainen sairastaa parodontiittia, ja iän myötä taudista tulee vakavampi.

9. Voiko parodontiittia hoitaa?

Parodontiitin aiheuttama kudostuho on lopullinen. Siltä voi kuitenkin välttyä huolehtimalla kotihoidosta ja säännöllisistä hammaslääkärikäynneistä hammaskiven poistoineen. Jos tulehdus on edennyt pitkälle, voidaan tarvita ienleikkauksia. Leikkauksessa puhdistetaan hampaan juuret sekä syvät ientaskut ja poistetaan tulehtunutta kudosta. Toisinaan hammas joudutaan poistamaan. Menetettyä hammasta ei voida korvata implantilla eli keinojuurella ilman luusiirrettä, jos leukaluu on kovin tuhoutunut.

Parodontiitti on krooninen sairaus, joka etenee vaihtelevasti, joten sen kerran saanutta seurataan muita potilaita tarkemmin. Tauti on vahvasti perinnöllinen.

10. Voiko ruokavaliolla pitää ikenet kunnossa?

Terveellinen ravinto vaikuttaa ienkudoksen kuntoon, sokeri puolestaan lisää haitallisten bakteerien kasvua suussa, samoin jatkuva napostelu. Saattaa olla, että elimistön bakteerikantaan myönteisesti vaikuttavista maitohappobakteereista voisi olla hyötyä myös ientulehduksen torjunnassa – niiden käyttökokeilusta ei ainakaan ole haittaa.

Ientulehdustesti

Asiantuntijana erikoishammaslääkäri Martti Väänänen, Hammaslääkärikeskus Koskident, Tampere.

Teksti: Virve Järvinen