Hyvinvointi

Istuminen on pahasta

Teksti:
Anna.fi

Vietätkö päiväsi siirtymällä tuolista tuoliin? Selkä kenties kiukuttelee ja suonikohjut vaivaavat. Tuttujen riesojen lisäksi istuminen uhkaa elimistöä laajemminkin.

Istuminen on pahasta

Nykyihminen viettää ison osan valveillaoloajastaan takamus tuolissa: työpäivä kuluu tietokoneen ääressä eikä koneesta raaskita luopua vapaallakaan. Kun harva kulkee työpaikalle omin jaloin, saati tuijottaa televisiota seisten, istuen vietettyjen tuntien määrä voi kasvaa vuorokaudessa jopa toiselle kymmenelle – ja samalla vaara sairastua metabolisiin eli aineenvaihduntasairauksiin kasvaa.

– Runsas istuminen saa tutkimusten mukaan aikaan epäedullisia muutoksia rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan, verenpaineeseen ja vyötärön ympärysmittaan. Se kasvattaa siten metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Se on myös itsenäinen, kuolleisuutta kasvattava riskitekijä, UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari listaa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyjen tutkimusten mukaan istumisen vaarat uhkaavat myös vapaa-ajalla liikuntaa harrastavia henkilöitä ja lapsia.
– Vaikka vapaa-ajan liikunta on hieman lisääntynyt, väestön kokonaisaktiivisuus on vähentynyt. Terveysliikunnan minimisuosituksen mukainen liikkuminen ei riitä, jos muu aika kuluu enimmäkseen istuen – kuten se jo lapsilla ja nuorilla nykyään usein tekee. Noin puolet nuorista katsoo televisiota yli kaksi tuntia päivässä ja neljännes yli neljä tuntia päivässä, netissä vietetystä ajasta puhumattakaan.

- Istuminen keventää perusaineenvaihduntaamme, onhan se useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila eikä elimistöämme ole tarkoitettu lepäämään vuorokaudet ympäriinsä. Verenkierto heikkenee, aineenvaihdunta hidastuu ja lihasvoimat heikentyvät aktiviteetin puutteessa. Istuminen kuluttaa energiaa vain vähän enemmän kuin lepo makuulla.

Suosituksia odotetaan

Vielä ei tarkkaan tiedetä, kuinka monta päivittäistä istuen vietettyä tuntia vaarantaa terveyden.

- Toistaiseksi iso osa tutkimuksista on tehty kyselytutkimuksina, ja sellaisissa vastaajat arvioivat todelliset määrät usein virheellisesti. Suomessa asian tutkiminen käynnistyy tänä vuonna, kun Terveys 2000 -tutkimuksen seurantajakson osallistujista 3 000 saa kannettavakseen kiihtyvyysanturin.

Jo nyt on varmaa, että istumatyöläiselle työpäivän jälkeinen ilta television ääressä on liikaa.

- Laajan australialaisen väestötutkimuksen mukaan television katseluun käytetty aika on yhteydessä epänormaaliin sokeriaineenvaihduntaan ja metaboliseen oireyhtymään. Runsas television katselu ennustaa keskivertoa suurempaa vyötärön ympärystä sekä korkeampaa verenpainetta – yhteyden ylipainoon selittänee napostelu vastaanottimen ääressä, ei pelkkä istuminen. Tutkimuksen mukaan yli neljä tuntia päivässä televisiota katsovilla on lähes 50 prosenttia suurempi riski kuolla kuin sitä alle kaksi tuntia katsovilla.

Istumisen vaaroja koskevat tutkimukset ovat vasta alkuasteella.

- Tulokset ovat kuitenkin sellaisia, että asiaa pitää tutkia lisää. Muutaman vuoden päässä istumisen määrästä tullaan todennäköisesti antamaan vastaavia suosituksia kuin terveysliikunnasta on annettu.

Mikrotaukoja työpäivään

Istumisen riskejä voidaan vähentää mikrotauoilla ja rajoittamalla istumisen määrää. Tauot tuottavat aivoihin ja lihaksiin impulsseja, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan. Ne saattavat vähentää istumisen epäedullisia yhteyksiä vyötärön ympärysmittaan, painoindeksiin ja veren triglyseridi- ja sokeriarvoihin – istumisen kokonaisajasta ja fyysisestä aktiivisuudesta riippumatta.

- Kiihtyvyysanturitutkimusten perusteella kevytkin fyysinen aktiivisuus lieventää istumisen haitallisia vaikutuksia. Optimistisimpien havaintojen mukaan jo pelkkä tuolilta seisomaan kohottautuminen vauhdittaisi aineenvaihduntaa.

- Painonhallinnan kannalta kaikenlainen liikuskelu on hyväksi. Hoikat ihmiset ovat usein niitä, jotka istuessaankin heiluttelevat jalkojaan ja siirtävät painoa pepun puoliskolta toiselle. Lisäenergian kulutus on tässä tosi pieni, mutta jatkuvana mahdollisesti jo merkittävä.

Kotimainen, 7-18-vuotiaille annettu, fyysisen aktiivisuuden suositus kehottaa välttämään yli kahden oppitunnin yhtämittaisia istumisjaksoja sekä rajoittamaan ajan median ääressä kahteen tuntiin päivässä. Tommi Vasankari alentaisi yhtäjaksoisen istumisen suositellun määrän tunniksi jo työtehon ja työssä jaksamisen vuoksi. Hän myös lisäisi kaikkien ikäryhmien päivään arkiaktiivisuutta.

- Aktiiviliikkujakin liikkuu usein arjessa liian vähän. Jos töissä istuu, työajan ulkopuolella pitäisi pyrkiä käyttämään omia jalkoja aina kun mahdollista. Toinen ääripää kannattaa kuitenkin unohtaa: jatkuvalla seisomisella on omat haittansa.

Tauotus- ja istumisohjeet: Työfysioterapeutti Carita Borgenström, Tampereen Työterveys ry.

Asiantuntijana lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Teksti: Virve Järvinen

X