Itsetuntemus

5 asiaa, jotka jokaisen aikuisen kannattaa oppia nuorilta

Aikuisilla olisi paljon opittavaa nuorilta, sanoo nuorisotutkija Sanna Aaltonen. Hän listasi viisi asiaa, joissa nuoret ovat usein aikuisia edellä. Aaltosen mietteitä kommentoi viisi nuorta Kerttulin lukiosta Turusta.

Teksti:
Eveliina Lauhio
Kuvat:
Suvi Elo

Lukiolaiset Lauri Saarni (vas.), Jenna Kangasniemi, Samuel Westerlund, Jenni Jokinen ja Santeri Rounas kehuvat herkästi kavereitaan.

Aikuisilla olisi paljon opittavaa nuorilta, sanoo nuorisotutkija Sanna Aaltonen. Hän listasi viisi asiaa, joissa nuoret ovat usein aikuisia edellä. Aaltosen mietteitä kommentoi viisi nuorta Kerttulin lukiosta Turusta.

1. Luovu lokeroinnista

Lapsella voi olla isä ja äiti, kaksi äitiä tai kaksi isää. Perhemuotojen moninaisuus ei ole Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan Sanna Aaltosen mukaan nuorille yleensä kummallinen juttu, ei etenkään kaupungeissa.

– Keskimäärin nuoret ovat aiempia sukupolvia avarakatseisempia. Tämä näkyy erityisesti suhtautumisessa sukupuolten kirjoon ja seksuaalisuuden moninaisuuteen. Poikana tai tyttönä olemiseen ei kohdistu enää yhtä vahvoja odotuksia kuin aiemmin, Aaltonen sanoo.

”Nuoret ynmärtävät, että rakkautta on monenlaista”

Lauri Saarni, 17: ”Nuoret ymmärtävät aikuisia paremmin, että rakkautta on monenlaista ja että sukupuolia ei ole vain kaksi. Kaikki eivät ole heteroita, eikä lapsella ole välttämättä sekä äitiä että isää.

Minunkin kaveripiiriini kuuluu hyvin erilaisia persoonia, eivätkä kaikki tunne olevansa joko naisia tai miehiä. Ystäväpiirissäni on myös samaa sukupuolta olevien kanssa seurustelevia. Olen iloinen siitä, että ihmiset uskaltavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Niin myös minä saan olla omien ystävieni kanssa.

Ihmisiä ei tulisi lokeroida sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, ihonvärin, uskonnon tai vastaavan syyn takia. Onneksi yhteiskunta on menossa koko ajan suvaitsevaisempaan suuntaan. Suuri merkitys on medialla, joka tuo esille ihmisten moninaisuutta.”

2. Huvittele selvin päin

Nuorten päihteiden käyttö on laskussa. Viimeisimmät kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet, että nuorten keskuudessa raittius kasvaa ja humalahakuinen juominen vähenee.

Syyksi päihteiden käytön vähenemiselle on esitetty muun muassa sosiaalista mediaa ja sen ai- heuttamaa jatkuvaa valvontaa. Kun milloin tahansa voi joutua kuvatuksi tai videoiduksi, viinan kanssa ollaan entistä tarkempia.

– Tutkijat ovat myös pohtineet sitä, tuoko monikulttuurisuuden lisääntyminen tullessaan uusia toimintatapoja. Muualta tulevat nuoret voivat tarjota esimerkin siitä, että raittius on varteenotettava vaihtoehto.

Aaltosen mukaan myös valistuksella on todennäköisesti oma osuutensa päihteiden käytön vähentymisessä.

– Näin voisi ainakin toiveikkaasti ajatella. Tupakan osalta yhteiskunnan lainsäädäntö vaikuttaa siihen, että tupakoivia ihmisiä näkee yhä harvemmin.

Päihteiden käytössä on selkeä ero lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien välillä. Päihteitä käytetään enemmän ammattioppilaitoksissa.

”Harva ihailee päihteiden käyttöä”

Samuel Westerlund, 18: ”Olen samaa mieltä siitä, että nuoret käyttävät yhä vähemmän alkoholia ja tupakkaa. Kokemukseni mukaan minua muutaman vuoden nuoremmat suhtautuvat vielä kielteisemmin päihteisiin kuin minun vuosikurssini. Harva ihailee päihteiden käyttöä.

En polta tupakkaa, ja alkoholia käytän hyvin harvoin. Suurin osa kavereistani juo enemmän kuin minä, mutta en ole kokenut asiasta koskaan paineita. Ystäväporukassamme jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. Ehkä nuoret ovat fiksumpia kuin aikaisemmin. Varmasti myös terveysvalistus on tehonnut.”

3. Kehu kaveria

Olet ihana! Ja perään monta sydäntä. Nuoret jakavat auliisti positiivista palautetta toisilleen. Tämä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Instagram-kuvan perässä voi olla pitkä rivi kehuja.

– Käsitykseni mukaan tykkäyksiä ja kohteliaisuuksia jaetaan myös somen ulkopuolella. Ero aiempiin sukupolviin on merkittävä. Ei minun nuoruudessani kukaan poika olisi voinut sanoa toiselle, että olet komea ja laittaa sydäntä perään, Aaltonen sanoo.

”Nuoret antavat rohkeasti palautetta”

Santeri Rounas, 17: ”Olen samaa mieltä. Kaveria kehutaan herkästi. Ylipäätään nuoret antavat rohkeasti palautetta, sekä positiivista että negatiivista. Pidän palautteen antamista tärkeänä asiana, kunhan sen tekee rakentavasti.

Jos esimerkiksi bussikuski törttöilee, annan siitä palautetta ihan asiallisesti. Ruusuja ja risuja annetaan myös kavereille. Onnittelen, jos joku saa kokeesta hyvän numeron. Saan palautetta esimerkiksi opettajilta koulussa. Samoin pomo muistaa kiittää, kun hoidan töissä homman mallikkaasti. Se tuntuu hyvältä.”

4. Uskalla puhua

Kouluterveyskyselyn mukaan useilla suomalaisilla nuorilla on läheiset välit vanhempiensa kanssa. He pystyvät keskustelemaan myös vaikeista asioista.

WHO:n koululaistutkimuksessa vertailtiin 42 maan välisiä tuloksia. Vertailun mukaan suomalaisten poikien suhde isäänsä on läheisempi kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa.

”Voin puhua vanhemmilleni vaikeistakin asioista”

Jenna Kangasniemi, 18: ”Pystyn puhumaan vanhemmilleni vaikeistakin asioista. Meillä on ollut kotona aina avoin ilmapiiri. Minut on kasvatettu niin, että vanhempien puoleen voi kääntyä kaikissa tilanteissa. Se tuo turvallisuuden tunnetta ja auttaa jaksamaan abivuoden paineissa. On hienoa, että vanhemmille voi sanoa, mikä mieltä painaa.

Myös suurimmalla osalla ystävistäni on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Tytöillä on usein erityisen läheinen suhde äitiin. En tiedä, toimiiko sama myös poikien ja isien välillä.”

5. Tee sitä, mistä pidät

Perheen ja vapaa-ajan arvostus on kasvanut nuorten keskuudessa. Myös työn sisällön suhteen asenteet ovat muuttuneet. Tärkeää on, että työ tuntuu merkitykselliseltä.

– Nuorille kahdeksasta neljään arkisin tehtävä työ saattaa näyttää epätyydyttävältä. Moni tulevaisuuden työntekijä haluaa rakentaa omansa näköisen uran ja toimia esimerkiksi freelancerina.

Aaltosen mukaan moni nuori myös kokee stressiä siitä, jos kutsumusammattia ei löydy. Huolta aiheuttaa myös työelämän epävarmuus.

– Kun vakituisia paikkoja on yhä vähemmän tarjolla, työelämään on väkisin suhtauduttava enemmän pätkinä kuin yhtenä pitkänä urana. Nuoret myös tiedostavat, että työpaikka voi löytyä muualta kuin Suomesta.

”Haluan löytää työn, josta nautin”

Jenni Jokinen, 17: ”Kesäisin olen töissä jäätelönmyyjänä ja lukuvuoden aikana järjestän lasten syntymäpäiviä. Myös moni kavereistani tekee töitä, joten mielestäni nuoria ei voi pitää työtä vieroksuvina. Tiedän myös monia, jotka yrittävät vuodesta toiseen löytää kesätöitä, mutta työpaikkoihin vaaditaan aiempaa työkokemusta. Miten voi saada kokemusta, jos ei koskaan saa ensimmäistä työpaikkaa?

Haluan tulevaisuudessa löytää työn, josta nautin. Tuntuisi kamalalta ajatukselta tehdä työtä vain rahan takia. Haluan löytää työn, jossa voin myös jatkuvasti kehittää itseään. Työn ja vapaa-ajan on oltava tasapainossa. Perheelle ja ystäville on oltava aikaa – ja tietenkin harrastuksille ja matkustelulle. En aio odottaa eläkepäiviä toteuttaakseni unelmia. Tärkeintä on elää tässä hetkessä onnellisena.”

X