Itsetuntemus

Aggressio on energiaa ja välttämätön voimavara – näin terve aggressio auttaa voimaan paremmin

Aggressiota ei pidä vältellä, sillä se on ihmiselle välttämätöntä voimaa. Parhaimmillaan aggressio auttaa asettamaan rajoja ja syventämään ihmissuhteita aidommiksi.
27.7.2018 Teksti: Riina-Maria Metso Kuvat: Tinka Lindroth

Työkaveri kävelee täyteen kahvihuoneeseen. Hän iloitsee onnistuneesta työtehtävästä. Huoneeseen laskeutuu hiljaisuus. Äkkiseltään ei arvaisi, että vaivaannuttavan hiljaisuuden taustalla on aggressio.

Epäsuora aggressio on psykoterapeutti Heli Pruukin mukaan naisille tyypillisin aggression muoto. Toinen tapa ilmaista sitä on puhua pahaa selän takana.

– Valitettavasti sekin on usein naisten tapa ja kohdistuu muihin naisiin. Puhutaan tyypistä, joka ei ole paikalla. Toisen asemaa pitää heikentää, mutta ei uskalleta ja osata tunnistaa itsessä sitä, miksi siihen on tarve.

Valjasta aggressiosi hyötykäyttöön

Aggressio on muutakin kuin vihaa. Usein sen taustalla on yhdistelmä erilaisia tunteita.

– Aggressio on tunne ja reaktio johonkin tilanteeseen. Se voi olla vihan lisäksi esimerkiksi kateutta, raivoa, mustasukkaisuutta, loukkaantumista tai ärsyyntymistä. Usein sen takaa löytyy esimerkiksi surua, pettymystä, häpeää tai pelkoa, Pruuki luettelee.

Vaikka aggressioon liittyy usein vaikeita tunteita, aggressio ei ole huono asia. Itse asiassa se on energiaa ja välttämätön voima, joka saa ihmisen esimerkiksi nousemaan sängystä aamuisin.

Aggression avulla voi saada, mitä haluaa, ja toisaalta asettaa rajan sille, mitä ei halua. Aggressiota voi käyttää haitallisesti tai rakentavasti. Tärkeintä onkin opetella valjastamaan aggressionsa hyötykäyttöön.

Mieti, mitä tarpeita olon takana on?

Lapsi lähtee juoksemaan kotimatkalla suoraan kohti autoa, ja äiti pelästyy. Kun hän saa lapsen kiinni, alkaa huuto. ”Miten sinä noin teit? Älä koskaan enää tee samaa!”

Äidin reaktio on ymmärrettävä, mutta lapsi kuulee aggressiosta vain raivon. Piiloon jäävät todelliset tunteet sen takana: säikähdys, kauhu ja menettämisen pelko.

Kun nainen lapsineen pääsee kotiin ja näkee miehensä makaamassa rennosti sohvalla, raivo nousee uudelleen. Riita on valmis, vaikka sen olisi hyvin voinut välttää, jos nainen olisi osannut kertoa kaipaavansa mieheltä lohdutusta ja saanut sitä.

Aggression käsittelyssä tärkeintä on pysähtyä tunnustelemaan, mitä tarpeita ja tunteita oman olon takana on. Usein taustalla on kokemus siitä, että jää jotain vaille.

– Omasta aggressiosta pitäisi ottaa enemmän vastuuta. Aggression tunnistaminen ja säätely voi olla kanava siihen, että ihmissuhteet paranevat. Suoruus lisääntyy, jos pystyy sanoittamaan omat toiveet ja tarpeet. Se on myönteisen aggression käyttämistä, Pruuki sanoo.

Naisen aggressio on tabu

Epäsuora aggressio ei ole syyttä naisille tyypillistä. Terveen aggression ei ole katsottu kuuluvan naiseuteen.

– Naisten aggressio on tabu, joka pitää murtaa. Samalla tavalla naiset tarvitsevat voimansa kuin miehetkin.

Aggressio ei välttämättä tule lainkaan näkyviin, jos sitä on parisuhteessa tai perheessä täysin kiellettyä ilmaista. Jos aggressio pitää niellä eikä surua ja harmitusta saa käsitellä, ne kääntyvät usein kohti itseä. Kilttien suorittajien aggressio voi tulla näkyviin esimerkiksi masennuksena.

– Aggressiotaustaa on usein myös syömishäiriöissä. Ylitreenaaminenkin on aggressiivista suhteessa itseen, ikuista vaatimista ja kriittisyyttä.

Aggressiota tarvitaan rajojen asettamiseen

Pärjääjänainen on usein ollut kiltti ja kunnollinen ensin koulussa, sitten töissä, parisuhteessa ja äitinä. Hän ei edes odota, että kukaan tukisi ja auttaisi, vaan venyy muiden tarpeiden mukaan. Rajojen asettamiseen tarvitaan aggressiota. Siitä voi saada voimaa esimerkiksi muuttaa sellaisia ihmissuhteita, joissa itse on ainoastaan antavana osapuolena.

– Aggression avulla voi uskaltaa alkaa tarvita jotakin ja ottaa askelia kohti sitä, mitä haluaa elämässään. Joskus aggressiota tarvitaan vaikka siihen, että uskaltaa lähteä haitallisesta työpaikasta tai parisuhteesta.

Pärjääjänaisen on tärkeää opetella tunnistamaan omia alas painettuja tunteitaan ja ottamaan ne vihdoin todesta.

– On lopetettava itsensä hylkääminen, sanoo Pruuki.

Toiveitaan ja tahtoaan voi sanoittaa myös läheisille ystävällisesti mutta jämäkästi.

– Kannattaa opetella kieltäytymään, vaikka tekisi mieli jatkaa toisten miellyttämistä. Toiset saattavat aluksi vastustaa muutosta – onhan ollut mukavaa, että toinen on ollut aina niin joustava. Mutta vastustus kannattaa kestää. Lopulta suoruus selkeyttää ihmissuhteita.

Älä suostu uhriksi

Viha on yhtä välttämätön tunne kuin vaikkapa ilo tai suru, mutta vihaisena ei voi tehdä mitä vain.

– Fyysiseen väkivaltaan ei ole kenelläkään oikeutta missään tunnetilassa, mutta myös emotionaalisen satuttamisen jälkeen on pyydettävä toiselta anteeksi. Aggression myönteistä käyttöä on ottaa riita jälkeenpäin puheeksi ja selvittää se.

Aggressiota voi käyttää hyödykseen myös tilanteissa, joissa on jäämässä toisen naljailun uhriksi. Pruuki suosittelee pysäyttämään kettuilun ystävällisellä kysymyksellä: ”Anteeksi, mitä sanoit?” Se pakottaa toisen palaamaan niihin sanoihin, joilla loukkasi. Loukkaajalle voi myös sanoa suoraan, että hänellä ei ole oikeutta kohdella toista niin.

– Meidän pitäisi oppia ottamaan enemmän vastuuta siitä, mitä tapahtuu, eikä olla vain uhreja omissa ihmissuhteissamme. Jos suostuu vuosikymmenet äitinsä haukkumaksi, voi kysyä, miksi äiti tekee niin. Mutta yhtä tärkeä kysymys on: miksi suostun tähän?

Tutki aggressiotasi

Aggressio liittyy usein kipeisiin asioihin. Ihminen ei suutu kuin itselleen tärkeistä asioista.

– Tunteet saattavat liittyä paljon vanhempaan asiaan kuin käsillä olevaan tilanteeseen. Vahva reaktio voi kertoa traumasta tai käsittelemättömästä menneisyyden kokemuksesta, Pruuki sanoo.

Sota-ajan jälkeen oli tyypillistä, että isät raivostuivat lastensa itkusta. Itku muistutti heitä heidän omasta hädästään eli toi pintaan sotatrauman. Pruukin mielestä pahinta on, jos aggression sysää kokonaan mielestään.

Omia vahvoja reaktioita kannattaa ennemmin tarkastella. Jos ihmettelee itsekin, miksi suuttui niin pienestä asiasta, sitä kannattaa pohtia jonkun itselle tärkeän ihmisen tai ammattilaisen kanssa.

– Aggression tutkimisen kautta voi saada aiempaa läheisempiä ihmissuhteita, kun puheesta tulee suorempaa. Voi saada enemmän kykyä rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Heli Pruukilta ja Terhi Ketola-Huttuselta ilmestyy syksyllä kirja Vihainen nainen – Hyvä, paha aggressio (Kirjapaja).

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *