Itsetuntemus

Asperger-diagnoosia ei voi enää saada – tilalla on nyt toinen luokitus

Aspergerin oireyhtymä poistui diagnoosiluokituksesta, ja tämä näkyy nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa.

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
iStock

Aspergerin oireyhtymän tyyppipiirteisiin voi kuulua ääni- ja valoherkkyyttä, voimakasta uppoutumista tiettyyn aiheeseen ja haasteita sosiaalisissa tilanteissa.

Aspergerin oireyhtymä poistui diagnoosiluokituksesta, ja tämä näkyy nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa.

Asperger-oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva hermoston kehityksellinen häiriö. Asperger-diagnoosin on voinut saada, kun tietyt, tavanomaisina pidetyistä käyttäytymismalleista poikkeavat kriteerit sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa täyttyvät.

Kyseessä on lapsuudesta alkaen ilmenevä, yleensä koko aikuisiän esiintyvä yksilön käyttäytymispiirteistö. Häiriön syntymekanismeja ei varmuudella tunneta, mutta geneettiset tekijät ja mahdollisesti jotkin ympäristötekijät vaikuttavat taustalla.

Asperger-oireyhtymä kuuluu jatkossa autismikirjon häiriöön

WHO suosittelee, että asperger-diagnoosia (ICD-10 F84.5) ei enää käytetä virallisessa tautiluokituksessa, eikä uusia asperger-diagnooseja anneta. Henkilöt, jotka olisivat aiemmin saaneet asperger-diagnoosin, saavat autismikirjon häiriö -diagnoosin (ICD-11).

Saman luokituksen alle sijoittuu koko muukin autismikirjo ja sillä korvataan erilliset diagnoosit, kuten lapsuusiän autismi ja epätyypillinen autismi.

Autismikirjon häiriön Käypä hoito -suositus päivitettiin tammikuussa 2023, ja myös siellä puhutaan nykyään vain autismikirjosta. Diagnosoivilla tahoilla siirtymä on vielä osin käynnissä.

Heillä, jotka asperger-diagnoosin olivat jo saaneet, se kuitenkin säilyy. Asperger säilynee myös puhekielessä ilmaisemassa henkilöä, jolla on aikaisemmin käytössä olleeseen diagnoosiin oikeuttavia piirteitä.

– Joillekin aspergereille eli AS-henkilöille diagnoosi voi olla tärkeä osa identiteettiä ja erotus autismista. Asperger-oireyhtymä toki on nykyajattelulla autismia, kuten on aina ollut. Uuden luokittelun myötä se vain nähdään selkeämmin, kertoo koulutustoiminnan suunnittelija Marko Lahti Autismiliitosta.

Asperger-tyyppiseen autismiin ei yleensä kuulu kehitysvammaa tai kehitysviivästymiä, kuten puheen kehityksen häiriöitä. Aspergerin oireyhtymä ei tavallisesti myöskään näy päälle päin, ja henkilön yleinen älykkyystaso on useimmiten normaali tai normaalia korkeampi.

Asperger ei ole sairaus, vaan joukko ydinpiirteitä

Lahti näkee uudessa luokittelussa käytettävän autismikirjon häiriö -sananmuodon hieman ongelmallisena. Sanana häiriö on lähtökohtaisesti negatiivinen. Sama ongelma on vaivannut entistä diagnoosia, jossa puhutaan oireista; se vie ajatukset helposti sairauteen.

– Asperger ei ole sairaus, vaan joukko ominaisuuksia ja ydinpiirteitä, erilaisuutta verrattuna neurotyypillisyyteen, hän huomauttaa.

Parempi sananmuoto kuvaamassa asperger-tyyppisen neurokirjon oireilua voisikin Lahden mukaan olla ydinpiirteet. Sana on käyttökelpoinen myös koko autismin kirjon oireilun kuvaamisessa.

– Aspergerin ydinpiirteitä diagnoosin näkökulmasta ovat esimerkiksi tietyt sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kommunikaatioon sekä toistuvaan rajoittuneeseen käyttäytymiseen liittyvät käytösmallit.

Lisäksi on olemassa joukko liitännäispiirteitä, joiden esiintyminen ja voimakkuus vaihtelevat hyvinkin paljon AS-henkilöstä toiseen.

asperger: kalenteri
Rutiinit ja asioiden toistuminen samanlaisina ovat monelle asperger-henkilölle tuiki tärkeitä.

Vain diagnoosiluokka muuttuu, tyyppipiirteet säilyvät samoina

Kriteerit poikkeavien käytösmallien ja liitännäispiirteiden arvioinnissa eivät uuden luokituksen myötä muutu, vain diagnoositermi muuttuu.

Kuten ennenkin, asperger-tyyppinen oireilu pitää sisällään muun muassa seuraavia piirteitä, ei kuitenkaan välttämättä kaikilla henkilöillä kaikkia niistä:

  • vaikeudet vuorovaikutustilanteissa niin verbaalisessa kuin non-verbaalisessa viestinnässä
  • toimintojen toistaminen, taipumus jäykkiin rutiineihin ja yllättävien muutosten sietämisen hankaluus
  • kapeat kiinnostuksen kohteet sekä pakottava tarve juuttua rutiineihin ja harrastuksiin. Elämä voi pyörii tietyn asian ympärillä, ja sosiaalinen vuorovaikutus hankaloituu.  
  • itsekeskeisyys ja ehdottomuus mielenkiinnon kohteissa.
  • vaikeasti hallittavat kiukunpuuskat. 
  • ongelmia ajankäytössä, erityisesti lapsilla siirtymätilanteiden kuten kouluun lähdön vaikeus
  • ongelmat aistiärsykkeiden käsittelyssä: esim. ääni-, valo-, tunto- tai makuherkkyys
  • säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämisen tärkeys
  • stressiherkkyys
  • univaikeudet
  • tic-oireet

Lue myös: Asperger-diagnoosi muutti koulukiusatun Esmeraldan elämän: ”Nyt pystyn elämään normaalia nuoren naisen elämää”

Uusi luokittelu selkeyttää tuen tarpeen arviointia

Aspergerin oireyhtymä otettiin mukaan omana erillisenä diagnoosinaan vasta vuonna 1994 DSM IV- ja ICD-10-luokituksiin. Nykyisin autismi nähdään kirjona, jonka vaikeusaste vaihtelee lievästä vakavaan. Asperger-tyyppinen ydinpiirteistö sijoittuu asteikossa lievempään päähän.

Uusi luokittelu ottaa paremmin huomioon autismikirjon monimuotoisuuden. Se myös helpottaa ja selkeyttää autismikirjon häiriön diagnoosin saaneiden tuen tarpeen arviointia ja huomioi yksilölliset tarpeet.

– Autismin piirteet voivat iän myötä elää ja muuttua. Lapsena annettu diagnoosi ei välttämättä aikuisena enää päde. Nyt on selkeämmin alleviivattu sitä, että vaikka autismilla on neurobiologinen tausta ja se on pysyvä, se ei ole muuttumaton, vaan muuttuva kirjo, Lahti muistuttaa.

asperger:  terapiassa
Lievässä autismikirjon häiriössä eli asperger-tyyppisessä oireilussa terapia voi olla iso apu oman toiminnan ymmärtämisessä ja hyväksymisessä.

Mihin autismisdiagnoosia tarvitaan?

Luokittelumuutoksessa ei sinänsä ole Lahden mukaan mitään kovin ihmeellistä. Ottaen huomioon neurokirjon ja autismikirjon moninaisuuden, termit kuten asperger tai lapsuusiän autismi eivät ole edes kovin tärkeitä. Autismikirjon häiriö on riittävän suuri mutta kuitenkin selkeän kehyksen antava diagnoosi, joka täyttää tarkoituksensa.

– Diagnoosia tarvitaan pääasiassa siihen, että tarvittavan tuen saaminen helpottuu. Asperger-tyyppinen ydinpiirteistö itsessään ei tarvitse lääkehoitoa, mutta erityisesti iän myötä kasvaa riski mahdollisesti lääkehoitoa vaativiin ongelmiin, kuten masennukseen.

Terapia ja muut tukitoimet ovat olennainen osa hoitoa ja kuntoutusta. Kaikille aspergereille oireyhtymä ei aiheuta hoitoa vaativia ongelmia, mutta usein jonkinlainen tuki on tarpeen. Niillä pienennetään riskiä oireyhtymän altistamille psyykkisille sairauksille, kuten ahdistukselle, pakko-oireille ja äsken mainitulle masennukselle.

Toinen tärkeä merkitys diagnoosilla on ihmiselle itselleen. Aspergereille on melko tavallista, että diagnoosi tulee vasta lapsuusiän jälkeen ja jopa myöhäisellä aikuisiällä.

– Kaikki eivät diagnoosia tarvitse tai tee sillä mitään, mutta monia se voi auttaa selvittämään, miksi jotkut asiat ovat olleet vaikeita läpi elämän, Lahti vertaa.

Lähteenä haastattelun lisäksi käytetty: mielenterveystalo.fi, laakarilehti.fi, kaypahoito.fi, autismiliitto.fi

X