Puolustuskannalle asettuminen ei tarkoita sitä, että ihmisessä olisi jotain vikaa. Se voi kuitenkin estää häntä kehittymästä. Kritiikin vastaanottamisessa on onneksi mahdollista tulla paremmaksi.
Kun saat negatiivista palautetta tai kritiikkiä, kuunteletko kritiikkiä uteliaasti ja tarkkaavaisesti vai tunnetko pinnasi kiristyvän etkä voi olla keskeyttämättä ja sanomatta omaa kantaasi asiaan? Jos käyttäytymisesi muistuttaa useimmiten jälkimmäistä, ikävä palaute saa puolustusmekanismisi herkästi heräämään.
Miksi asetumme puolustuskannalle?
Puolustuskannalle asettuminen on luonnollinen reaktio. Se on ihmisen tapa suojella egoaan, kun hänen näkemyksiään kyseenalaistetaan tai tekojaan arvostellaan. Puolustustaktiikoita ovat muun muassa asian kieltäminen, selittely ja syyn vierittäminen toisen niskoille.
Se, että ihminen puolustelee itseään herkästi, ei ole merkki huonoudesta. Taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, kuten taipumus täydellisyyden tavoitteluun tai heikko itsetunto. Ihminen saattaa ahdistua kritiikistä esimerkiksi siksi, koska ajattelee, että jos hän on tehnyt virheen, hän itse on virheellinen.
Vaikka puolustuskannalle asettuminen ei ole puute, se voi olla haitallista sekä ihmissuhteiden että itsensä kehittämisen kannalta. Kun ihminen on puolutusasemissa, hän ei pysty kuuntelemaan, mitä toisella on sanottavana. Tällöin jotain tärkeää voi mennä ohi, oli kyseessä sitten työpaikalla tai kotona saatu palaute.
Listasimme seitsemän keinoa, joilla kykyä vastaanottaa kritiikkiä voi kehittää.
1. Pysähdy ja hengitä
Kun ihminen tuntee olonsa uhatuksi, hänen elimistönsä asettuu taistele tai pakene -tilaan, joka tekee kehosta jännittyneen. Ihminen alkaa toimia vaistonsa varassa, ja järki jää helposti tunteen jalkoihin.
Pysähdy hetkeksi, ennen kuin reagoit vahvasti, tuomitset, selität tai syytät. Voit rauhoittaa itseäsi hengityksen avulla. Syvään hengittäminen vähentää stressiä ja muistuttaa kehoa siitä, ettei kyse ole oikeasta vaarasta.
Hengitä ensin rauhallisesti sisään viiteen laskien ja sitten ulos viiteen laskien. Jatka rauhallista hengitystä, kunnes palautteen antaja on saanut sanottua sanottavansa.
2. Tunnista varoitusmerkit
Puolustustilaan asettuminen laukaisee kehossa useita erilaisia reaktioita. Syke voi kiihtyä, olo voi tuntua ahdistuneelta ja ajatukset voivat alkaa laukata villisti. Lisäksi kehonkieli voi muuttua torjuvaksi ja ihmiselle voi tulla vahva tarve keskeyttää toisen puhe.
Opi tunnistamaan varoitusmerkit. Tällöin voit pystyä tukahduttamaan puolustautumisreaktion heti alkuunsa.
3. Älä keskeytä
Toisen keskeyttäminen on yleinen tapa, jota ihmiset tekevät puolustautuessaan ja ollessaan tunteidensa vallassa. Se ei kuitenkaan ole vuorovaikutuksen kannalta hedelmällistä.
Yritä laskea mielessäsi kymmeneen joka kerta, kun meinaat keskeyttää toisen puheen tai tunnet vahvaa tarvetta sanoa ”mutta kun”.
4. Kysy tarkentavia kysymyksiä
Sen sijaan, että kriitikin hetkellä päästää itsensä vihan valtaan, kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Voisiko palautteen antaja esimerkiksi antaa konkreettisen esimerkin siitä, missä itsellä olisi parantamisen varaa?
Kysymysten esittäminen auttaa ymmärtämään kritiikkiä syvällisemmin. Se myös osoittaa toiselle, että hänen näkemyksiään kuunnellaan.
Lisäksi tarkennusten saaminen auttaa hahmottamaan, onko kritiikissä oikeasti perää vai ei. Jos kritiikki on rakentavaa, sen taustalta löytyy oikeita syitä ja konkreettisia esimerkkejä, mutta jos kritiikki on epäasiallista ja siinä on kyse esimerkiksi henkilökemiasta, päteviä perusteluja ei välttämättä löydy.
5. Yritä olla ottamatta asioita henkilökohtaisina loukkauksina
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat tärkeitä taitoja niin työpaikalla kuin yksityiselämässäkin. Palautteen tehtävä on auttaa ihmistä kehittymään.
Yritä ajatella, että palautteen takana on hyvä tarkoitus. Kyse ei ole henkilökohtaisesta hyökkäyksestä sinua vastaan. Todennäköisesti palautteen antaja haluaa sinulle vain hyvää.
6. Ota aikalisä
Jos tunteet nousevat pintaan eikä oma olo tunnu millään rauhoittuvan, aikalisä voi olla hyvä ratkaisu. Kumpikaan osapuoli ei saa keskustelusta kovinkaan paljon irti, jos toinen käy kierroksilla.
Palautteen antajalle voi sanoa, että hetki on huono, ja kysyä, voisiko keskustelua jatkaa toisena ajankohtana.
7. Muista, ettei kenenkään tarvitse voittaa
Puolustautumisen taustalla voi olla ajatus siitä, että itse on aina oltava oikeassa tai että nöyrtyminen on heikkoutta. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse voittaa keskustelua.
Kun voittamisen ajatuksesta pääsee eroon, ihmisen on helpompi rentoutua ja kuunnella toista eikä puolustautumiselle enää ole suurta tarvetta.
Lähteet: Bustle, Mindbodygreen, WikiHow
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous